Jahas, Puna-Yle taas asialla. Pidättekö meitä idiootteina, luuletteko ettemme muka näe yksipuolista propagandaanne? Missä on dokumentti hysteerisistä punaista pyöveleistä tai taistolaisista? Niin, mitä sitä oman nuoruuden kiihkoilusta kertomaan. Onko teillä muuten jo uusi natsi"dokumentti" tulossa, ei ole pariin päivään taas ollutkaan....
Tälle, joka ihmettelee idioottimaisuuttaan, voin vastata omasta puolestani, että oikeassa taidat olla. Idiootti, mikä idiootti.
Suomen politiikan pimeä aika, 30-luku, ansaitsee tulla dokumentoiduksi varoittavana esimerkkinä idiotismin aina läsnäolevasta uhasta niin usein, että vähemmän idiootit ymmärtävät estää sen toistumisen.
Niin arka asia tämä on vieläkin jossain päin Suomea, että jopa joku sai poistatettua ohjelmasta muistuttavan kommentin Suomi24 Lapua -sivulta lähes välittömästi sen ilmestyttyä sinne..
Talouselämä lehti 13.3.2009. Lastensuojelusta tuli kasvubisnestä.
Lastensuojelusta tuli kasvubisnestä
Jyrki Alkio
Yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen ostaa itselleen uusia asiakkaita ja uutta osaamista. Mehiläinen kasvattaa julkisrahoitteisista palveluista uutta bisnestä lääkärikeskusten, sairaaloiden ja työterveyshuollon rinnalle.
Ensimmäisenä Mehiläinen iski lapsia ja nuoria, mielenterveyspotilaita sekä vanhuksia hoitavaan Leivoyhtiöt-ketjuun.
Leivoyhtiöt on Mehiläisen kuntapalveluista vastaavan Teemu Annalan mukaan ainutlaatuinen kokonaisuus, sillä ketju on osannut yhdistää lastensuojelun ja -psykiatrian. Kunnat ja julkinen sektori ovat yrittäneet samaa vuosikausia.
Annalan tehtävä on kasvattaa lastensuojelusta ja muista julkisrahoitteisista palveluista Mehiläiselle merkittävää liiketoimintaa.
Mehiläinen on jo avannut vanhusten hoivayksiköt Espoossa ja Turussa. Se myös voitti viime vuonna kilvan terveyskeskuksen ja kotihoidon palvelujen ulkoistuksesta Karjaalla. Lisäksi yhtiö etsii aktiivisesti uusia ostokohteita.
Mehiläinen itse siirtyi keväällä 2006 ulkomaiseen omistukseen, kun Capman ja Sitra myivät yhtiön ruotsalaiselle H-Care Holdingille. Ambeaksi nimensä muuttaneen yhtiön omistavat brittiläinen pääomasijoitusyhtiö 3i ja Singaporen valtion sijoitusyhtiö GIC.
Mehiläinen tavoittelee sekä lastensuojelusta, vanhusten hoivapalveluista, mielenterveyskuntoutuksesta että perusterveydenhuollon ulkoistuksista kustakin kymmenien miljoonien bisnestä. Jos tavoite toteutuu, julkisrahoitteiset palvelut lähes kaksinkertaistavat yhtiön liikevaihdon, jota viime vuonna syntyi 136 miljoonaa euroa.
Sarjayrittäjä osaa työnsä
Leivoyhtiöille liikevaihtoa kertyi viime vuonna 8,7 miljoonaa euroa. Tämän vuoden odotus on 15 miljoonaa.
Leivoyhtiöt on yksittäisistä palveluyksiköistä koottu ketju, jonka taustalta löytyy terveysalan sarjayrittäjä Kari Niemi, 49. Perheineen Niemi omisti kokonaisuudesta 35 prosenttia.
Osto kiinnosti myös venäläissijoittajaa
Reilun 20 vuoden yrittäjäuransa aikana Niemi on myynyt toistakymmentä yhtiötä. Sarjayrittäjä oli muun muassa perustamassa yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavaa Mikevaa.
Nopeasti kasvavilla Leivoyhtiöillä on kymmenen yksikköä eri puolilla Suomea. Tämän vuoden aikana ketjuun tulee viisi uutta yksikköä, joista yksi, Suomen ensimmäinen yksityinen lastenpsykiatrinen sairaala, avautuu toukokuussa Hyvinkäällä.
”Usein mielletään, että tämä on puhdasta bisnestä. Jos niin ajattelee, on väärällä alalla”, Niemi sanoo. ”Ensisijaisesti me palvelemme asiakkaita.”
Aiheesta aiemmin
Raha ryntää vanhuksen luo
17.2.2009 8.01
Terveydenhoidon pelastajat ovat liian pieniä
19.9.2008 7.41
A Company lähti lastensuojeluun
19.6.2003 8.53
Mehiläinen neuvotteli Leivoyhtiöiden ostosta yhdeksän kuukautta. Muita kiinnostuneita olivat Niemen mukaan muun muassa Mikeva, Mainio Vire eli entinen Medivire Hoiva, Diakonissalaitoksen Hoiva sekä joukko pääomasijoittajia. Leivoyhtiöt kiinnostivat jopa yhtä venäläistä pääomasijoittajaa.
Ostajat piirittivätkin hoiva-alan yrityksiä todennäköisesti samalla tavalla kuin lääkärikeskuksia vielä joku vuosi sitten. Suomessa on satoja pieniä alan yrityksiä, joten järjesteltävää riittää.
Kansan uutiset. Verkkolehti kotimaa 17.5.2010.
Lasten hyuostaanotoista tulossa megaluokan bisnes.
Tutkimusprofessori Matti Rimpelä.
Lasten huostaanotoista tulossa megaluokan bisnes
UP/Aleksi Vienonen
Sijoitettujen lasten määrät kasvavat
Vuonna 2008 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna runsas 16 000 lasta ja nuorta. Sijoitettujen lasten kokonaismäärät ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien. Vuosittainen kasvuvauhti on ollut 2-5 prosenttia.
Alle 18-vuotiaista lapsista oli 1,3 prosenttia sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Vielä 1990-luvun puolivälissä vastaava osuus oli 0,8 prosenttia.
Sijoitetuista lapsista poikia on 53 prosenttia ja tyttöjä 47 prosenttia.
Perhesijoitusten osuus on pitkään laskenut tasaisesti, ja laitoshuollon osuus vastaavasti kasvanut. Yhtenä syynä perhesijoitusten vähenemiseen on ollut pula sijaisperheistä.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan kansainväliset sijoitusyhtiöt ovat löytämässä Suomesta uuden kultakaivoksen: lastenkodit.
– Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat lisääntyneet Suomessa huimasti viime vuosina. Kansainväliset sijoittajat ovat haistaneet tässä nyt rahan, Rimpelä sanoo.
Rimpelän mukaan kehityskulku on samansuuntainen kuin terveyspalveluissa.
– Vielä reilu kymmenen vuotta sitten meillä oli useita satoja yksityisiä lääkäriasemia, mutta nyt ne ovat kahden-kolmen yksityisen pääomasijoittajan hallussa. Sama prosessi on käynnistymässä lastensuojelussa.
Lastensuojelun markkinat ovat syntyneet vaivihkaa, eikä ilmiöstä ole siksi puhuttu.
– Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten lukumäärät ovat koko aika kasvaneet samalla, kun perhehoitomahdollisuudet vähenevät. Vaihtoehdoksi jää laitoshoito. Koska kunnat eivät ole lisänneet laitostarjontaa, on syntynyt yksityisten yritysten markkinat. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat nousevat, Rimpelä selostaa.
Rimpelän mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat liiketaloudellisessa mielessä turvallisia sijoituksia.
– Näin on, koska kodin ulkopuolelle sijoittamisia puretaan hyvin harvoin, ne ovat pitkäkestoisia ja maksajana on kunta. Eli se on hyvin turvallista liiketoimintaa.
Perheet jätetty oman onnensa nojaan
Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.
– Alun perin tässä oli liikkeellä hyvää tarkoittavia yhdistyksiä tai perhekoteja. Silloin oltiin ikään kuin ammattiharjoittajapohjalla liikkeellä. Kun volyymi on nopeasti kasvanut, sinne on alkanut tulla kansainvälisiä pääomasijoittajia. Ne ostavat tällaisia pieniä yksiköitä.
Rimpelä ei halua mainita yksittäisiä yrityksiä nimeltä. Hän kuitenkin vakuuttaa, että niitä löytyy.
– Yhdessä tuntemassani esimerkkitapauksessa henkilö, joka oli aikaisemmin itsenäinen ammatinharjoittaja, siirtyi kansainvälisen yrityksen palvelukseen. Hänelle annettiin kolme vuotta aikaa tehdä bisneksestä kannattavaa.
Rimpelän mukaan ilmiö voitaisiin parhaiten kitkeä satsaamalla perheiden hyvinvointiin ja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön.
– Pohjimmiltaan varsinainen ongelma on, että meillä suojellaan lapsia, mutta ei tueta lapsiperheitä. Järjestelmä on rakentunut niin, että kunnat alkavat kantaa vastuuta lapsista vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että on pakko tehdä jotakin. Silloin lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on pakosta tehtävä ratkaisu. Siihen löytyy aina rahoitus, Rimpelä summaa.
» Lastensuojelun asennemuutos tarpeen 19.5.2010 14.52
Rahan hehku. Lisää pyramidihuijauksista. Keskisuomalainen 2.2.2010.
Sitra ei rahasta Jämsää vaan Pihlajalinnaa
A A 2.2.2010 00:01
Keskisuomalaisessa on kirjoiteltu osittain virheellisesti Sitran pikavoitoista Jokilaakson Terveys Oy:n kaupoilla. Sitra ei "rahastanut" Jämsää vaan Pihlajalinna Oy:tä. Tässä yhteydessä voisi moittia eduskuntaa Sitraan kohdistuvan valvonnan pettämisestä.
Jos joku nyt yrittäisi rahastaa Jämsää, niin se olisi oma yhtiökumppani Pihlajalinna Oy. Jos Jämsä ostaa nyt sille tarjotut omat osakkeensa, niin se tulee rahoittaneeksi vajaalla miljoonalla Pihlajalinnan liiketoimia, ei omiaan. Se, joka varmasti teki terveydenhuollon varjolla hyvän tilin, on kuitenkin Sitra.
Terveysrahasto oli alun perin vain iso kasa rahaa pankkitilillä ja joukko valtion siihen apporttina sijoittamia firmoja, joista Keski-Suomessa tunnetuin lienee tamperelainen tekonivelpaja Coxa Oy.
Tämä omaisuus annettiin hallinnoitavaksi yksityiselle Korona Invest Oy:lle. Se oli kahden Sitrasta poistuneen johtajan omistama yhtiö.
Terveysrahasto on rahan voimalla ideoita liikkeellepaneva toimija. Se on ilmoittanut vastikkeeksi tavoittelevansa 8-10 prosentin vuotuisia voittoja sijoituksilleen.
Sitra sijoitti joku vuosi sitten Pihlajalinnaan kaksi miljoonaa euroa. Tällä se kymmenkertaisti Pihlajalinnan Oy:n oman pääoman.
Tässä vaiheessa jokainen, joka oli perehtynyt asiaan ymmärsi, että Pihlajalinnan "omisti" Terveysrahasto. Tämä oli julkista tietoa jo vuonna 2008, kun Jokilaakson Terveys Oy:tä ryhdyttiin Jämsässä perustelemaan. Tämä seikka lienee vain unohtunut ja jäänyt siksi merkityksettömäksi Jokilaakson Terveys Oy:n perustamisvaiheessa.
Kun Terveysrahaston ja Pihlajalinnan taival tuli täyteen, oli luonnollista, että Pihlajalinnaan sijoitettu pääoma palautui takaisin Terveysrahastoon. Korkoa korolle laskien kaksi miljoonaa olikin kasvanut lähes kolmeksi.
Tästä noin miljoonan sijoitusvoitosta on nyt leivottu 800 000 tässä vaiheessa niihin, arvottomiin, Jokilaakson Terveys Oy:n muutamaan osakkeeseen, jotka siirtyivät joulukuussa Pihlajalinnalle. Tällä järjestelyllä voidaan luoda mielikuvaa moraalisesti hyvinkin hyväksyttävistä liiketoimista ja siitä, että Terveysrahasto saisi Pihlajalinnasta vain noin neljän prosentin, kohtuullisen, kertaluovutusvoiton todellisen 33 prosentin korkoa korolle rahastuksen sijasta.
Jämsän kaupunginhallituksen esityslistalla on ehdotus lunastaa oman yhtiönsä osakkeita. Tästä ehdotuksesta ei selviä se, kuka osakkeita kaupittelee, Sitra vai Pihlajalinna. Jokainen tehkööt tästä omat johtopäätöksensä.
Oliko Simojoki muka huijari? Tapahtuneen historian perusteella hänen vastustajansa kyllä, koska uskoivat CCCP:n rauhantahtoisuuteen ja levittivät sitä uskoa maassamme.
maanantaina 25.10.2010
Jahas, Puna-Yle taas asialla. Pidättekö meitä idiootteina, luuletteko ettemme muka näe yksipuolista propagandaanne? Missä on dokumentti hysteerisistä punaista pyöveleistä tai taistolaisista? Niin, mitä sitä oman nuoruuden kiihkoilusta kertomaan. Onko teillä muuten jo uusi natsi"dokumentti" tulossa, ei ole pariin päivään taas ollutkaan....
– Anonyymi (ei varmistettu)
perjantaina 29.10.2010
Tälle, joka ihmettelee idioottimaisuuttaan, voin vastata omasta puolestani, että oikeassa taidat olla. Idiootti, mikä idiootti.
Suomen politiikan pimeä aika, 30-luku, ansaitsee tulla dokumentoiduksi varoittavana esimerkkinä idiotismin aina läsnäolevasta uhasta niin usein, että vähemmän idiootit ymmärtävät estää sen toistumisen.
– mr (ei varmistettu)
perjantaina 29.10.2010
Niin arka asia tämä on vieläkin jossain päin Suomea, että jopa joku sai poistatettua ohjelmasta muistuttavan kommentin Suomi24 Lapua -sivulta lähes välittömästi sen ilmestyttyä sinne..
– Anonyymi (ei varmistettu)
sunnuntaina 31.10.2010
Pyramidihuijausta, vai lastensuojelua?
Talouselämä lehti 13.3.2009. Lastensuojelusta tuli kasvubisnestä.
Lastensuojelusta tuli kasvubisnestä
Jyrki Alkio
Yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen ostaa itselleen uusia asiakkaita ja uutta osaamista. Mehiläinen kasvattaa julkisrahoitteisista palveluista uutta bisnestä lääkärikeskusten, sairaaloiden ja työterveyshuollon rinnalle.
Ensimmäisenä Mehiläinen iski lapsia ja nuoria, mielenterveyspotilaita sekä vanhuksia hoitavaan Leivoyhtiöt-ketjuun.
Leivoyhtiöt on Mehiläisen kuntapalveluista vastaavan Teemu Annalan mukaan ainutlaatuinen kokonaisuus, sillä ketju on osannut yhdistää lastensuojelun ja -psykiatrian. Kunnat ja julkinen sektori ovat yrittäneet samaa vuosikausia.
Annalan tehtävä on kasvattaa lastensuojelusta ja muista julkisrahoitteisista palveluista Mehiläiselle merkittävää liiketoimintaa.
Mehiläinen on jo avannut vanhusten hoivayksiköt Espoossa ja Turussa. Se myös voitti viime vuonna kilvan terveyskeskuksen ja kotihoidon palvelujen ulkoistuksesta Karjaalla. Lisäksi yhtiö etsii aktiivisesti uusia ostokohteita.
Mehiläinen itse siirtyi keväällä 2006 ulkomaiseen omistukseen, kun Capman ja Sitra myivät yhtiön ruotsalaiselle H-Care Holdingille. Ambeaksi nimensä muuttaneen yhtiön omistavat brittiläinen pääomasijoitusyhtiö 3i ja Singaporen valtion sijoitusyhtiö GIC.
Mehiläinen tavoittelee sekä lastensuojelusta, vanhusten hoivapalveluista, mielenterveyskuntoutuksesta että perusterveydenhuollon ulkoistuksista kustakin kymmenien miljoonien bisnestä. Jos tavoite toteutuu, julkisrahoitteiset palvelut lähes kaksinkertaistavat yhtiön liikevaihdon, jota viime vuonna syntyi 136 miljoonaa euroa.
Sarjayrittäjä osaa työnsä
Leivoyhtiöille liikevaihtoa kertyi viime vuonna 8,7 miljoonaa euroa. Tämän vuoden odotus on 15 miljoonaa.
Leivoyhtiöt on yksittäisistä palveluyksiköistä koottu ketju, jonka taustalta löytyy terveysalan sarjayrittäjä Kari Niemi, 49. Perheineen Niemi omisti kokonaisuudesta 35 prosenttia.
Osto kiinnosti myös venäläissijoittajaa
Reilun 20 vuoden yrittäjäuransa aikana Niemi on myynyt toistakymmentä yhtiötä. Sarjayrittäjä oli muun muassa perustamassa yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavaa Mikevaa.
Nopeasti kasvavilla Leivoyhtiöillä on kymmenen yksikköä eri puolilla Suomea. Tämän vuoden aikana ketjuun tulee viisi uutta yksikköä, joista yksi, Suomen ensimmäinen yksityinen lastenpsykiatrinen sairaala, avautuu toukokuussa Hyvinkäällä.
”Usein mielletään, että tämä on puhdasta bisnestä. Jos niin ajattelee, on väärällä alalla”, Niemi sanoo. ”Ensisijaisesti me palvelemme asiakkaita.”
Aiheesta aiemmin
Raha ryntää vanhuksen luo
17.2.2009 8.01
Terveydenhoidon pelastajat ovat liian pieniä
19.9.2008 7.41
A Company lähti lastensuojeluun
19.6.2003 8.53
Mehiläinen neuvotteli Leivoyhtiöiden ostosta yhdeksän kuukautta. Muita kiinnostuneita olivat Niemen mukaan muun muassa Mikeva, Mainio Vire eli entinen Medivire Hoiva, Diakonissalaitoksen Hoiva sekä joukko pääomasijoittajia. Leivoyhtiöt kiinnostivat jopa yhtä venäläistä pääomasijoittajaa.
Ostajat piirittivätkin hoiva-alan yrityksiä todennäköisesti samalla tavalla kuin lääkärikeskuksia vielä joku vuosi sitten. Suomessa on satoja pieniä alan yrityksiä, joten järjesteltävää riittää.
– Anonyymi (ei varmistettu)
sunnuntaina 31.10.2010
Kansan uutiset. Verkkolehti kotimaa 17.5.2010.
Lasten hyuostaanotoista tulossa megaluokan bisnes.
Tutkimusprofessori Matti Rimpelä.
Lasten huostaanotoista tulossa megaluokan bisnes
UP/Aleksi Vienonen
Sijoitettujen lasten määrät kasvavat
Vuonna 2008 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna runsas 16 000 lasta ja nuorta. Sijoitettujen lasten kokonaismäärät ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien. Vuosittainen kasvuvauhti on ollut 2-5 prosenttia.
Alle 18-vuotiaista lapsista oli 1,3 prosenttia sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Vielä 1990-luvun puolivälissä vastaava osuus oli 0,8 prosenttia.
Sijoitetuista lapsista poikia on 53 prosenttia ja tyttöjä 47 prosenttia.
Perhesijoitusten osuus on pitkään laskenut tasaisesti, ja laitoshuollon osuus vastaavasti kasvanut. Yhtenä syynä perhesijoitusten vähenemiseen on ollut pula sijaisperheistä.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan kansainväliset sijoitusyhtiöt ovat löytämässä Suomesta uuden kultakaivoksen: lastenkodit.
– Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat lisääntyneet Suomessa huimasti viime vuosina. Kansainväliset sijoittajat ovat haistaneet tässä nyt rahan, Rimpelä sanoo.
Rimpelän mukaan kehityskulku on samansuuntainen kuin terveyspalveluissa.
– Vielä reilu kymmenen vuotta sitten meillä oli useita satoja yksityisiä lääkäriasemia, mutta nyt ne ovat kahden-kolmen yksityisen pääomasijoittajan hallussa. Sama prosessi on käynnistymässä lastensuojelussa.
Lastensuojelun markkinat ovat syntyneet vaivihkaa, eikä ilmiöstä ole siksi puhuttu.
– Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten lukumäärät ovat koko aika kasvaneet samalla, kun perhehoitomahdollisuudet vähenevät. Vaihtoehdoksi jää laitoshoito. Koska kunnat eivät ole lisänneet laitostarjontaa, on syntynyt yksityisten yritysten markkinat. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat nousevat, Rimpelä selostaa.
Rimpelän mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat liiketaloudellisessa mielessä turvallisia sijoituksia.
– Näin on, koska kodin ulkopuolelle sijoittamisia puretaan hyvin harvoin, ne ovat pitkäkestoisia ja maksajana on kunta. Eli se on hyvin turvallista liiketoimintaa.
Perheet jätetty oman onnensa nojaan
Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.
– Alun perin tässä oli liikkeellä hyvää tarkoittavia yhdistyksiä tai perhekoteja. Silloin oltiin ikään kuin ammattiharjoittajapohjalla liikkeellä. Kun volyymi on nopeasti kasvanut, sinne on alkanut tulla kansainvälisiä pääomasijoittajia. Ne ostavat tällaisia pieniä yksiköitä.
Rimpelä ei halua mainita yksittäisiä yrityksiä nimeltä. Hän kuitenkin vakuuttaa, että niitä löytyy.
– Yhdessä tuntemassani esimerkkitapauksessa henkilö, joka oli aikaisemmin itsenäinen ammatinharjoittaja, siirtyi kansainvälisen yrityksen palvelukseen. Hänelle annettiin kolme vuotta aikaa tehdä bisneksestä kannattavaa.
Rimpelän mukaan ilmiö voitaisiin parhaiten kitkeä satsaamalla perheiden hyvinvointiin ja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön.
– Pohjimmiltaan varsinainen ongelma on, että meillä suojellaan lapsia, mutta ei tueta lapsiperheitä. Järjestelmä on rakentunut niin, että kunnat alkavat kantaa vastuuta lapsista vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että on pakko tehdä jotakin. Silloin lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on pakosta tehtävä ratkaisu. Siihen löytyy aina rahoitus, Rimpelä summaa.
» Lastensuojelun asennemuutos tarpeen 19.5.2010 14.52
– Anonyymi (ei varmistettu)
sunnuntaina 31.10.2010
Rahan hehku. Lisää pyramidihuijauksista. Keskisuomalainen 2.2.2010.
Sitra ei rahasta Jämsää vaan Pihlajalinnaa
A A 2.2.2010 00:01
Keskisuomalaisessa on kirjoiteltu osittain virheellisesti Sitran pikavoitoista Jokilaakson Terveys Oy:n kaupoilla. Sitra ei "rahastanut" Jämsää vaan Pihlajalinna Oy:tä. Tässä yhteydessä voisi moittia eduskuntaa Sitraan kohdistuvan valvonnan pettämisestä.
Jos joku nyt yrittäisi rahastaa Jämsää, niin se olisi oma yhtiökumppani Pihlajalinna Oy. Jos Jämsä ostaa nyt sille tarjotut omat osakkeensa, niin se tulee rahoittaneeksi vajaalla miljoonalla Pihlajalinnan liiketoimia, ei omiaan. Se, joka varmasti teki terveydenhuollon varjolla hyvän tilin, on kuitenkin Sitra.
Terveysrahasto oli alun perin vain iso kasa rahaa pankkitilillä ja joukko valtion siihen apporttina sijoittamia firmoja, joista Keski-Suomessa tunnetuin lienee tamperelainen tekonivelpaja Coxa Oy.
Tämä omaisuus annettiin hallinnoitavaksi yksityiselle Korona Invest Oy:lle. Se oli kahden Sitrasta poistuneen johtajan omistama yhtiö.
Terveysrahasto on rahan voimalla ideoita liikkeellepaneva toimija. Se on ilmoittanut vastikkeeksi tavoittelevansa 8-10 prosentin vuotuisia voittoja sijoituksilleen.
Sitra sijoitti joku vuosi sitten Pihlajalinnaan kaksi miljoonaa euroa. Tällä se kymmenkertaisti Pihlajalinnan Oy:n oman pääoman.
Tässä vaiheessa jokainen, joka oli perehtynyt asiaan ymmärsi, että Pihlajalinnan "omisti" Terveysrahasto. Tämä oli julkista tietoa jo vuonna 2008, kun Jokilaakson Terveys Oy:tä ryhdyttiin Jämsässä perustelemaan. Tämä seikka lienee vain unohtunut ja jäänyt siksi merkityksettömäksi Jokilaakson Terveys Oy:n perustamisvaiheessa.
Kun Terveysrahaston ja Pihlajalinnan taival tuli täyteen, oli luonnollista, että Pihlajalinnaan sijoitettu pääoma palautui takaisin Terveysrahastoon. Korkoa korolle laskien kaksi miljoonaa olikin kasvanut lähes kolmeksi.
Tästä noin miljoonan sijoitusvoitosta on nyt leivottu 800 000 tässä vaiheessa niihin, arvottomiin, Jokilaakson Terveys Oy:n muutamaan osakkeeseen, jotka siirtyivät joulukuussa Pihlajalinnalle. Tällä järjestelyllä voidaan luoda mielikuvaa moraalisesti hyvinkin hyväksyttävistä liiketoimista ja siitä, että Terveysrahasto saisi Pihlajalinnasta vain noin neljän prosentin, kohtuullisen, kertaluovutusvoiton todellisen 33 prosentin korkoa korolle rahastuksen sijasta.
Jämsän kaupunginhallituksen esityslistalla on ehdotus lunastaa oman yhtiönsä osakkeita. Tästä ehdotuksesta ei selviä se, kuka osakkeita kaupittelee, Sitra vai Pihlajalinna. Jokainen tehkööt tästä omat johtopäätöksensä.
KARI KESKINEN SoTe-tilaajalautakunnan jäsen Jämsä
– Anonyymi (ei varmistettu)
maanantaina 01.11.2010
Oliko Simojoki muka huijari? Tapahtuneen historian perusteella hänen vastustajansa kyllä, koska uskoivat CCCP:n rauhantahtoisuuteen ja levittivät sitä uskoa maassamme.
http://jussiniinisto.fi/index.php/2010/11/elias-simojoki-puolustustahdon-herattaja/
– Valajäsen nro 061217 (ei varmistettu)
Kirjoita uusi kommentti