Ulkolinja: La Cuenta – Kuka maksaa?

Julkaistu keskiviikkona 12.12.2012 0 89

Castellonin kaupunginjohtaja rakennutti itsestään 300 000 eurolla patsaan. Patsaan päässä oleva lentokone on ainoa, joka Castellonin kentällä on nähty. Yhtään konetta ei kentälle ole laskeutunut.

TV1 torstaina 20.12. klo 22.00 - 23.00

Yle Areenassa 30 päivää

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy on pitänyt koko syksyn Eurooppaa varpaillaan. Pyytääkö Espanja muilta euromailta tukipakettia Kreikan, Irlannin ja Portugalin tapaan vai ei?

Espanjan muulle Euroopalle esittämä lasku pankkiensa pelastamiseksi oli jo noin 60 miljardia euroa.

Paljonko Espanjan valtiontalouden pelastamiseksi tuleva La Cuenta, lasku on, sitä ei tätä kirjoitettaessa tiedetä.Espanjalaiset taloustieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että ilman ulkopuolista apua maa ei selviä.

Poliitikot sulkivat korvansa

Ulkolinja nostaa esiin Espanjan talouskriisin taustaa. Se näyttää, mitä EU maksaa, jos ja kun Espanjan avustuspyyntö tulee.

Espanjan kriisin syyllisenä on pidetty maan kiinteistökuplaa, mutta se ei syntynyt tyhjästä. Siihen tarvittiin poliitikkoja, jotka sulkivat korvansa maan keskuspankin varoituksilta.

Espanjan kupla oli suhteessa suurempi kuin missään muualla – suurempi kuin Yhdysvalloissa tai Irlannissa.

"Kun kupla on hyvin suuri, on myös huijaus hyvin suurta", sanoo pankkialan konsultti ja kirjailija Cesar Molinas.

Rakennusoikeuksia tiskin alta

Kupla hyödytti puolueita, jotka jakoivat rakennusoikeuksia tiskin alta maksettavia komissioita vastaan. Rahanjako oli helppoa, koska puolueilla oli käytössään alueelliset säästökassat, joiden johtoelimet puolueet miehittivät omillaan.

Tulokset ovat katastrofaalisia. Maassa on 700 000 asuntoa, joissa ei ole koskaan asunut ketään. Yli viisikymmentä lentokenttää, joista neljä viidestä tuottaa tappiota. Monet on suljettu, ja osassa ei ole koskaan nähty yhtään lentokonetta.

On raitiovaunuja, jotka eivät liiku mihinkään, ja moottoriteitä, joilla ei ole autoja.

Korruptio kukoistaa

Korruptio on yleistä. Valenciaa hallitsevan oikeistolaisen kansanpuolueen kansanedustajista joka viides on syytteessä korruptiosta.

Espanjan itsehallintoalueet ovat velkaantuneet pahoin ja pyytävät apua keskushallinnolta Madridista.

Espanjan velkataakka, julkinen ja yksityinen velka yhteensä on 300 prosenttia bruttokansantuotteesta.

”Sitä ei pystytä maksamaan perinteisin keinoin", sanoo espanjalainen ekonomisti Emilio Ontiveros.

Kaverille paikka hallinnosta

Espanjassa on moniportainen ja monimutkainen hallinto, joka on toiminut hyvin puolueiden kannalta. Hallinnon moniin portaisiin on ollut helppo luoda virkoja omille tukijoille ja kavereille.

Kansalaisten kannalta tulokset ovat olleet huonompia, sillä tuloksena on ollut kallis ja tehoton hallinto.

"Ja yleisen moraalin rapautuminen", sanoo Sevillan yliopiston professori Jose Manuel Cansino.

Kun ihmiset näkevät, miten julkinen hallinto tuhlaa heidän verorahojaan, niin se kannustaa veronkiertoon.

Ohjaus: Pertti Pesonen. Kuvaus: Antonio Marquez. Leikkaus: Minna Nuotio.