| Etusivu | Taustaa | Tapahtunutta | Näyttelijät | Tekijät | Revontulet | Palaute | Keskustelu |
|
Pelkovaara-sarja Mikä isänmaa?! Pelkovaara-sarjan alussa Suomi on juuri liitetty NATO:n liitännäisjäseneksi, erikoisosaamisalueenaan pohjoiset olosuhteet, korkea teknologia ja revontulitutkimus. Pienen Pelkovaaran kunnan elämä muuttuu yhdellä iskulla ja suunniteltu luontohotellihanke haudataan, kun tilat ja resurssit vie uusi varuskunta. Pelkovaaraan rakennetaan revontulitutkimuslaitos, jonka virallinen tehtävä on kartoittaa ionosfäärin muutoksia, radiokeliennusteita ja muuta maanpuolustuskäyttöä varten. Kyläläisistä epäluuloisimmat uskovat, että Pirunsuolla on oikeasti tekeillä jotakin aivan muuta, mahdollisesti vaarallista tai ainakin hyvin epäilyttävää. Sarjan aikana paljastuu, ovatko he oikeassa vai väärässä. Pelkovaaran oma poika, Ilkka, joutuu vastoin tahtoaan palvelemaan isänmaata omassa kotikyläs-sään eikä Etelä-Suomen isommilla ja vauhdikkaammilla paikkakunnilla. Mitä merkitsee uuden ajan sodankäynti pelkovaaralaisille ja kaikkien tasojen globalisaatio suomalaisille? Mitä merkitsee isän-maa ja isänmaan puolustus maailmassa, jossa todellinen valta on jättiyhtiöillä? Sarjan päähenkilöitä ovat nuoret ihmiset jotka yrittävät kasvaa, rakastaa ja toivoa maailmassa, jossa raha määrää ja valta on kaukana, mutta tieto leviää uusia kanavia pitkin tehokkaasti. He yrittävät ratkaista, mikä on heidän vastuullaan: oma onni ja menestys, rakkaimpien hyvinvointi, lähiympäristö, kotimaa, koko maailma? Ilkka Valkia kokee oman miehuuskokeensa tuntuvasti vanhemman naisen kanssa ja tutustuu samalla aikuisten maailmaan ja sen omalaatuisiin sääntöihin. Hänen, niin kuin muidenkin nuorten päähenkilöiden, kuvitelmat aikuisuudesta karisevat, kun kulissit kaatuvat ja todelliset motiivit paljastuvat. Pelkovaara -sarjassa nähdään epätoivoista rakkautta, kansalaistottelemattomuutta, vastuunpakoilua, kommelluksia, kapinaa, poliittista kähmintää, yhteisvastuuta ja maan puolustusta. Pelkovaaran varuskunnan tunnuslause on Nosce te ipsum - tunne itsesi. Pelkovaara on jatkuvajuoninen draamakomedia, jonka episodit edustavat eri henkilöhahmojen näkökulmia tapahtumiin. Sarjaa on kuvattu touko-marraskuussa 2003 Sodankylän Syväjärvellä ja Helsingissä studiossa. |
|
 Syväjärvi, "oikea" Pelkovaara Pelkovaaran kuntaa sarjassa näyttelee kaunis Syväjärven kylä, joka kuuluu Sodankylän kuntaan ja sijaitsee 40 kilometriä Sodankylän keskustasta lounaaseen. ( Kartta ) Syväjärvi kuuluu niin kutsuttuihin järvikyliin, jotka sijaitsevat toinen toistaan idyllisemmissä Metsä-Lapin järvimaisemissa. Syväjärvellä on 219 asukasta, ja pääasiallisena elinkeinona siellä on maa- ja metsätalous. Pelkovaaran Erillisenä Vartiopataljoonana sarjassa toimii Syväjärven koulu, jossa oikeasti opetetaan oman ja lähikylien lapsia ja nuoria. Pizzeria Turkinpippurina puolestaan esiintyy Syväjärven kauppa/posti/veikkauspiste Juagippa Syväjärvi valittiin sarjan kuvauspaikaksi katsastusmatkalla, jolla Sodankylän kunnanjohtaja Martti Pura, kunnanhallituksen puheenjohtaja Sauli Välimäki, ja Sodankylän elokuvajuhlien toiminnanjohtaja Ari Lehtola esittelivät Sodankylää ja sen maisemia. Legendaaristen elokuvajuhlien pitopaikkana tunnetussa Sodankylässä on totuttu filmiväkeen ja ymmärretään taiteilijasieluja muutenkin, ja yhteistyö sujui kaikin puolin lämpimissä merkeissä. Syväjärven kylä vaikutti juuri sopivalta ja pelkovaaramaiselta, ja eri kuvauspaikat olivat siellä mukavasti toistensa lähellä. Käsikirjoittaja Susanna Laaksonen vietti Syväjärvellä kaksi kuukautta syksyllä 2002. Hän asui Juagipan yläkerran huoneistossa ja tutustui lappilaiseen elämään, teki taustatutkimuksia, pelkäsi karhuja, ja kirjoitti sarjan jaksoja. Kuvausryhmä siirtyi Syväjärvelle keväällä 2003, ja vietti siellä suuren osan kesästä. Ryhmäläiset asuivat pääosin Syväjärven tyhjissä asunnoissa, näyttelijät läheisellä Hinganmaan koululla, ja muutama ryhmäläinen Sodankylän keskustassa. Sodankylän kunnan projektisihteeri Sirkka Laakson vetämä, Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama "Metsästä ja tuvasta - työtä työttömille"-projekti työllisti sarjan puitteissa 12 paikallista pitkäaikaistyötöntä, niin lavasteiden rakennukseen, lavastemiehiksi kuvauksiin kuin muonitukseen. Syväjärven Kyläseura ja Nuorisoseura olivat mukana sarjan teossa. Paikallista väkeä nähdään myös ruudussa sarjan avustajina. Reservin yliluutnantti Juhani Ollila toimi sotilasasioiden asiantuntijana. Kokemus oli unohtumaton kaikille, niin Pelkovaara-sarjan henkilökunnalle kuin syväjärveläisille, eikä kyyneleiltä vältytty kun lähdön hetki tuli. |
|
