Väinö Linna: Tuntematon sotilas (1954)

Julkaistu keskiviikkona 27.06.2012 1 87

Maalaistaustainen, mutta kaupunkilaistunut työmies ja sotaveteraani Väinö Linna kuvasi ensimmäisenä kirjailijana jatkosotaa tavallisen, purnaavan rivisotilaan näkökulmasta. Tuntematon sotilas herättikin ilmestyessään kohua.

Väinö Linna syntyi kymmenlapsisen perheen seitsemänneksi lapseksi Urjalassa joulun alla 1920. Isä, Vihtori Linna, torppari ja teurastaja, takasi perheelle mukavan toimeentulon sairastumiseensa asti. Isä kuoli Väinön ollessa 7-vuotias. Leskeksi jääneestä Maija Linnasta tuli suurperheen yksinhuoltaja, ns. muonamuija, maaseudun sekatyöläinen. Lapset osallistuivat perheen elättämiseen hyvin nuorena.

Nuori Väinö luki paljon, mutta koulunkäynti ei maistunut. Teini-ikäinen maalaispoika halusi kaupunkiin, ja onnistui 17-vuotiaana saamaan töitä karstaajana Finlaysonin kehräämössä Tampereella. Sotaväkeen nuori mies kutsuttiin talvisodan päätyttyä huhtikuussa 1940. Armeijassa hän yleni alikersantiksi ja koulutti alokkaita, kunnes kesällä 1941 syttyi jatkosota. Linna komennettiin rintamalle konekiväärikomppaniaan.

Asemasodan aikana innokas lukumies kiinnostui myös kirjoittamisesta. Korsuissa ja juoksuhaudoissa valmistui rivimiehen näkökulmasta jatkosotaa tarkasteleva käsikirjoitus Yli kahden rajan. Linna tarjosi tekstiä julkaistavaksi, mutta kustantaja piti sitä kömpelönä ja kehittymättömänä. Linna ei masentunut; olihan kyseessä hänen ensimmäinen kirjoitelmansa sitten kansakoulun.

Karstaaja lukee ja kirjoittaa kaiken vapaa-aikansa

Jatkosodan päätyttyä Linna palaa Tampereelle karstaajaksi ja nai Kerttu Seurin, lotan, jonka oli tavannut Miehikkälässä kouluttajana ollessaan. Vapaa-ajallaan Linna kehittää itseään: hän lukee, lukee ja lukee. Ja kirjoittaa. Hän haaveilee kirjan kirjoittamisesta. Vuonna 1947 Väinö Linna saa kaksi esikoista: keväällä julkaistaan romaani Päämäärä ja syksyllä syntyy tytär Sinikka.

Vuonna 1951 Linna saa Suomen akatemian stipendin ja luopuu vuodeksi ansiotyöstä. Kirjailija työstää Messias-nimistä tekstiä kuolemansairaasta, Jumalaa halveksivasta nuoresta miehestä. Käsikirjoitus ei etene ja synkkä tarina synkistää kirjailijan. Linna tapaa psykiatriystävänsä; tapahtuu merkittävä muutos hänen elämässään: ”Otin persoonallisuuteni omaan hallintaani. Otin kurssin siihen suuntaan, johon sitten olen hiljalleen kasvanut. Olen vapautunut ideologioista, toisten ajattelusta, toisten mielipiteistä ja tarkoituksista.”

Messias-romaani ei valmistu. Linna palaa töihin Finlaysonille. Hän alkaa kirjoittaa jatkosodasta. Aiheesta, jolla aloitti kirjoittamisharrastuksen kymmenisen vuotta aikaisemmin jatkosodan aikana. Kirjoitustahti on kiivas, työpäivän jälkeen kolme, vapaapäivinä kuusi arkkia. Käsikirjoitus valmistuu ja WSOY lupaa kustantaa sen, pahimpia armeijakarkeuksia hieman siistien.

Linna tuntee tulleensa sensuroiduksi

Tuntemattoman sotilaan painovedosta tarkastaessaan Linna huomaa kirjasta kadonneen jotain olennaista, jotain, jonka poistamiseen hän ei näe perusteluja. Kustantajalle lähettämässään kirjeessä hän kirjoittaa:

”Tahallisesti en tahdo loukata ketään, mutta en halua myöskään uhrata jumalille jotka omatuntoni sanoo epäjumaliksi. Saattaa tuntua naurettavalta, mutta enemmän kuin näiden jumalien loukkaamista, minä pelkään niitä ihmisiä, jotka joskus tulevat ihmettelemään, että eikö tällä miehellä todellakaan ollut ainoatakaan sanaa sanottavanaan siitä mentaliteetista, joka katsoo sodan jonkinlaiseksi inhimilliseksi arvoksi. Minä tarkoitan lähinnä eräitä arvosteluja sodanjohdosta ja siitä idealismista joka oli sodan sielullinen käyttövoima. Varsinkin kun arvostelullani ei ollut väriä, pidin sitä oikeutettuna.”

Käsikirjoitukseen tehdyistä muutoksista huolimatta kirjailija ei halua viivyttää julkaisua ja Tuntematon sotilas painetaan joulumarkkinoille 1954. Se on myyntimenestys. Jo seuraavaksi jouluksi valmistuva Edvin Laineen filmatisointi nostaa kirjan suosiota entisestään.

Linnaa jäänee häiritsemään se, että luokka-asetelmaa tietoisesti laimennettiin. Esimerkiksi kappaleesta, jossa Linna kertoo kuinka kaatuneiden upseerien nimet kaiverretaan koulujensa seinään, kustantaja poisti viimeisen virkkeen: ”muut kuolivat pelkällä kansakoulupohjalla”.

Luokka-asetelmaa Linna käsittelikin perinpohjaisesti seuraavassa teoksessaan, Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa.

Väinö Linna

• syntyi 20.12.1920 Urjalassa

• kuoli 21.4.1992 Kangasalla

• Suomen luetuin kirja Tuntematon sotilas on käännetty 15 eri kielelle, suomenkielisiä painoksia n. 70 kpl

• elokuvateatterissa Edvin Laineen version on nähnyt 2 800 000 suomalaista ja TV2 on esittänyt elokuvan itsenäisyyspäivisin vuodesta 2000 alkaen

Teksti: Olli Laine, Yle Kulttuuri.

Kirjasarjan viidennessä jaksossa 5.7. Raimo Sailas keskustelee Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta.

Lisää: 10 kirjaa vallasta