Tanskan kuohuva 1800-luku

1800-luku oli maailmanhistoriassa muutosten vuosisata. Tässä sarjassa katsotaan miltä Tanska on näyttänyt 1800-luvulla tunnettujen tanskalaisten henkilöiden silmin.

tiistai 26.3. 1. osa

1800 - 1814. Tanskassa oli 1800-luvun alussa suuria myllerryksiä: Kööpenhaminaa pommitettiin ja Englanti otti haltuunsa Tanskan laivaston. Usko tieteeseen ja taiteeseen valoi kuitenkin uskoa kansalaisiin.

tiistai 2.4. 2. osa

1814 - 1830. Tanskan valtio on joutunut vararikkoon ja menettänyt Norjan. Kuningas Frederik hallitsee itsevaltiaan ottein. Ajan keskushenkilöitä oli pappi ja historioitsija N. F. S. Grundtvig, kansanopiston isä.

tiistai 9.4. 3. osa

1830 - 1840. Kuninkaallinen teatteri oli myös poliittisen keskustelun näyttämö. Sinne mieli myös nuori kirjailija Hans Christian Andersen, joka teki kansainvälisen läpimurtonsa 1830-luvulla.

tiistai 16.4. 4. osa

1840 - 1850. Tanskan itsevaltius horjuu, ja vapautta vaaditaan yhä äänekkäämmin. Kööpenhamina saa rautatien, ja Tivoli avataan. Sören Kierkegaard pohtii suuria olemassaolon kysymyksiä.

tiistai 23.4. 5. osa

1850 - 1864. Tanskasta tulee perustuslaillinen monarkia ja Kööpenhamina joutuu koleran kouriin. Naisasialiike alkaa nostaa päätään.

tiistai 30.4. 6. osa

1864 - 1880. Tanska käy sotaa Saksaa vastaan ja häviää. Tekniikan ja tieteen kehitys on ripeää. Kirjallisuudentutkija Georg Brandes korostaa kirjallisuuden merkitystä ajan ongelmien esilletuojana.

tiistai 7.5. 7. osa

1880 - 1890. Romantiikka on kuollut ja kirjailija Henrik Pontoppidan on uusi realismin äänitorvi. Taiteilijat ja älyköt osallistuvat innokkaasti keskusteluihin ja väittelyihin mm. uudessa Politiken-lehdessä.

tiistai 14.5. 8. osa

1890 - 1900. Uusi yläluokka pröystäilee rikkauksillaan, mutta taiteilijan katse kääntyy minuuden syövereihin. Herman Bangin psykologiset henkilökuvat viehättävät, mutta hänen homouttaan ei suvaita.