Sarjan lähtökohtana on aina tilaus - tarvitaan tietyn mittainen TV-sarja tietynikäisille katsojille. Jo keväällä 1994 ohjaaja Jarmo Heikkinen neuvotteli Kirsti ja Jaakko Mannisen kanssa varhaisnuorten jännityssarjasta ja sai käsikirjoittajilta ensimmäisen ohjelmaehdotuksen Kuusikosta. Osien lukumäärästä keskusteltiin pitkään, samoin juonesta, henkilöistä ja sisällöstä. Samaan aikaan sarjasta tehtiin lopullinen tuotantopäätös. Aluksi käsikirjoittajat laativat Kuusikon henkilöistä ns. henkilöraamatun, jossa jokaisesta roolihenkilöstä oli kerrottu taustaa ja luonteenpiirteitä myöten. Samaan aikaan laadittiin myös sarjan osista juonitiivistelmä eli synopsis, josta vielä keskusteltiin pitkään. Tapahtuuko kaikissa osissa tarpeeksi? Onko jokin osa liian jännittävä? Ratkeavatko arvoitukset liian aikaisin vai liian myöhään? Kun juonenkulusta oli päästy yksimielisyyteen, oli kohtausluetteloiden vuoro. Kukin osa rakennettiin kohtauksista, joiden paikka, aika ja henkilöt oli määritelty samoin kuin se, mitä kohtauksessa suunnilleen tapahtuu. Esim.
1 EXT. VIDEOPAJAN (PAIKALLISEN YLÄASTEEN) EDUSTA. KESÄ. 9.55 JANI SUNDMAN ANNA BROWN KATA MÄNTYLÄ KIMMO MÄNTYLÄ MIKKO LEHTINEN muita videokurssilaisia - kurssin alku, Janin tulo |
1 EXT. VIDEOPAJAN (PAIKALLISEN NUORISOTALON/YLÄASTEEN) EDUSTA. KESÄ. 9.55 JANI SUNDMAN ANNA BROWN KATA MÄNTYLÄ KIMMO MÄNTYLÄ MIKKO LEHTINEN muita videokurssilaisia Lentokone pyyhkii kesätaivasta. Mikko panoroi kädet kamerana koneen lentoa. Koulun seinustalla ja lasiovien edustalla parikymmentä 11 - 14 vuotiasta. Lisää kurssilaisia valuu eri suunnista paikalle. Kimmo lukee Mikon vieressä videopajan kesäkurssiesitettä otsa kurtussa. Kata keikkuu poikien lähistöllä breikkausliikkeitä treenaten. KIMMO: Mikko hei, mitä tää ryhmiinjako tarkottaa? KATA: Videokurssin harjoitustyöt tehdään ryhmissä, höntti! Toivottavasti mä pääsen eri ryhmään kuin sä! MIKKO: Ainakin viime vuonna Samuli antoi meidän koota ryhmät ite. KIMMO: Otatsä mut sun ryhmään? KATA: Hei, Annakin tulee! Kata ryntää ilahtuneena jengiä väistellen nuorisotalon portille, missä Anna juuri läimäyttää äitinsä bemarin etuoven kiinni. ANNA Kata moi! Tyttöjen hilpeä tapaaminen Mikon käsien kameraneliön kautta nähtynä. Mikko sulkee kuva-alan kämmenillään läimäyttäen. MIKKO: Black out. Pieleen meni. KIMMO: Eiks Annan pitänyt mennä kesäksi Floridaan surfaamaan ja grannyä kattoon? Mikko ei ehdi kuin nyökätä tympeänä, kun porukka kohahtaa ja kaikki kääntyvät katsomaan Jania, joka tulee tupakka hampaissa pihan poikki, muut väistyvät. Vasta lasioven edessä Jani tumppaa tupakan ja menee ylimielisesti ja taakseen vilkaisematta sisään ovesta, joka rämähtää hänen jälkeensä. ANNA: Siis mä en kestä! Tuleeko toi sekopääkin tänne häiriköimään? |
Kun lopullinen käsikirjoitus vihdoin on valmis ja tuotantotekniikka -
kuvaajat, äänittäjät, valaisijat, kuvaus- ja äänityskalusto, kuljetukset jne. -
varattu, päästään laatimaan kuvausaikataulua. Ajan säästämiseksi eri
osien kohtaukset, jotka tapahtuvat samassa paikassa, kuvataan samana tai
peräkkäisinä päivinä. Kuvausaikatauluun vaikuttavat myös näyttelijöiden
muut työt ja esim. Kuusikossa se tosiasia, että lapsinäyttelijät eivät voi
työskennellä kovin pitkiä aikoja kerrallaan.
Samaan aikaan ohjaaja ja kuvaaja tekevät käsikirjoituksesta
kuvasuunnitelman - ts. miettivät tarkkaan, mitkä vuorosanat, ilmeet, tulot
ja menot kuvataan mistäkin suunasta ja kuvakulmasta. Monet ohjaajat ja
kuvaajat piirtävät kuvasuunnitelman käsikirjoituksen tekstin viereen.
Muukin tuotantokoneisto valmistelee jo ennen kuvausta täydellä teholla
tuotantoa: puvustajat hankkivat ja järjestävät näyttelijöiden pukuja,
lavastajat lavastavat, järjestäjät haalivat kaikkea mahdollista kuvauksissa
tarvittavaa rekvisiittaa eli tarpeistoa. Tehosteita kuten Kuusikossa esim.
tulipaloa ja ampumisia suunnitellaan pitkään etukäteen. Myös poliisiautot,
ambulanssit ja muut kuvauksen järjestelyt täytyy hoitaa hyvissä ajoin.
Kun vihdoin päästään varsinaisiin kuvauksiin, ovat kaikki tuotantotiimin
jäsenet täydessä työssä aamusta iltaan. Jo varhain aamulla hakevat
autonkuljettajat näyttelijöitä kuvauspaikoille, missä heidät puetaan ja
maskeerataan. Kuvauspaikalla pystytetetään lavasteet, sijoitetetaan
rekvisiitta paikoilleen, asetellaan valoja ja mikrofoneja. Kun kuvaus
käynnistyy, kuvaussihteeri pitää otoksista tarkkaa kirjaa, sillä jälkikäteen
olisi muuten aivan mahdotonta muistaa, millä kuvanauhalla tai filmillä
mikin kohtaus sijaitsee. Usein kohtaus joudutaan kuvaamaan useampaan
kertaan ja useammasta näkökulmasta. Niinpä aivan lyhyeen minuutin
mittaiseenkin kohtaukseen saattaa pahimmillaan kulua kokonainen
aamupäivä, varsinkin kun mukana on lapsia ja koiria ja savua ja
moottoripyöriä...
Kun koko sarja vihdoin on kuvattu kuvanauhoiksi kuten Kuusikon
tapauksessa, vietetään kuvausryhmän ja näyttelijöiden yhteistä karonkkaa.
Kaikenlaiset kuvauksen aikana sattuneet jutut naurattavat jo tässä
vaiheessa ja pieni haikeus hiipii rintaan. Joko se nyt on ohi?
Ohjaajan työ jatkuu kuitenkin uusien ammatti-ihmisten kanssa.
Kuvanauhoista koostetaan eli leikataan jokainen osa lopulliseen muotoon
ja kestoon. Usein ohjaaja tarvitsee todellakin leikkaajan täyden tuen, kun
hän joutuu lyhentämään kohtauksia saadakseen osan esim. puolen tunnin
mittaiseksi kuten Kuusikossa oli asian laita. Kuvan lisäksi myös ääni
jälkikäsitellään ja ääniraidoille lisätään tehosteet ja musiikki.
Lopulliseen esityskuntoon kuvanauha tulee vasta kun sen värit ja
tekninen laatu on viimeistelty.
Vielä on laadittava valmiista sarjasta erilaisia esitteitä ja järjestettävä
esimerkiksi lehtien arvostelijoille esikatselu, jotta tieto sarjasta menisi
mahdollisimman hyvin perille. Kuusikosta päätettiin tehdä myös oma
kotisivu, johon oli kerättävä sekä kuvia että tekstiä koko tuotantoprosessin
vaiheilta. Kaikkiaan Kuusikon tekeminen kesti ensimmäisestä tilauksesta
tämän kotisivun tekoon ja ensimmäisen osan TV-esitykseen kolme ja puoli
vuotta.