Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka /
Apartheid ja Etelä-Afrikka
1948 - 1994
Etelä-Afrikassa alettiin toteuttaa toisen maailmansodan jälkeen tiukkaa rotuerottelupolitiikkaa. Sen juuret olivat 1800- ja 1900-luvulla kehitetyistä rotuopeista, joista myös Hitler ammensi oppiaan.
Politiikan puolustajat perustelivat järjestelmää väkivallan kitkemisellä. Lain kannattajat vetosivat myös kristinuskoon. Apartheid-poliitikkojen mukaan kyse ei ollut syrjinnästä, vaikka järjestelmä johti mustien ihmisoikeuksien polkemiseen.
Apartheid johti myös poliittisiin murhiin. Vahva rotupolitiikan kannattaja Hendryk Verwoerd puukotettiin vuonna 1966. Se antoi pontta järjestelmän kannattajille puolustaa rotujen pitämistä erillään.
Rotuerottelu pinttyi Etelä-Afrikan yhteiskuntaan, ja sen lopettaminen oli pitkä prosessi. Ennakkoluulot suuntaan ja toiseen ovat vieläkin maassa voimissaan.
Teksti: Paavo Rytsä
AVAINSANAT: Afrikka, apartheid, Etelä-Afrikka, Nelson Mandela, rasismi, rotusyrjintä
Katsele ja kuuntele
Mustavalkoista kauppaa Etelä-Afrikkaan
1 videoleike
Etelä-Afrikan kauppasaarto oli poliittisesti kannattavaa, mutta yrityksiltä se vei markkinaosuuksia. Tähän löytyi kuitenkin lääkkeitä.
Katsele ja kuuntele
Runoja apartheidslummista
1 videoleike
Eteläafrikkalaisen sowetolaisrunoilijan Lesego Rampolokengin henkilökuva esittelee maan kulttuuria ghetosta käsin.
Katsele ja kuuntele
Etelä-Afrikan väriaita
2 audioleikettä
1960-luvun Etelä-Afrikassa jopa makuuvaunujen peitteet oli varmuuden vuoksi rotueroteltu. Mustat saivat käyttää hissiä vain, jos sattuivat olemaan hissipoikia.
Katsele ja kuuntele
Apartheidia perusteltiin Jumalan tahdolla
1 audioleike
Rotuerottelun puolestapuhujien mukaan Etelä-Afrikan passilait perustuivat raamattuun. Eriarvoisen koulutuksen taas oli määrä turvata etnisten ryhmien kulttuurinen omaleimaisuus.
Katsele ja kuuntele
Raportti poliisivaltiosta
1 audioleike
Reportaasimatkallaan Etelä-Afrikassa Erkki Hatakka sai haastatella kotiarestiin tuomittua toisinajattelijaa vain piha-aidan yli. Paljastui myös, että opiskelukin saattoi tässä maassa olla hallituksen vastainen rikos.
Katsele ja kuuntele
Etelä-Afrikassa vain valkoinen sai olla eri mieltä
1 audioleike
Vuonna 1965 Etelä-Afrikassa sai arvostella hallituksen politiikkaa, jos ihonväri oli oikea. Maan todelliselta oppositiolta oli kielletty poliittisen vaikuttamisen mahdollisuus.
Katsele ja kuuntele
Etelä-Afrikan huomispäivä
2 audioleikettä
Vuonna 1966 arvuuteltiin, loppuuko apartheid sabotaashiin vai värillisten ostovoiman kasvuun?
Katsele ja kuuntele
Etelä-Afrikan teach-in
3 audioleikettä
1960-luvulla Suomessakin herättiin arvostelemaan Etelä-Afrikan apartheidia. Toukokuussa 1966 aihetta lähestyttiin uudella teach-in-menetelmällä.
Katsele ja kuuntele
Pääministeri Hendryk Verwoerd murhattu
2 audioleikettä
Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmän keskeinen arkkitehti puukotettiin syyskuussa 1966.
Katsele ja kuuntele
Lähetystyöntekijät ja apartheid-politiikka
1 audioleike
YK:n tukema Lounais-Afrikan vapautusjärjestö SWAPO-järjestö taisteli aseellisesti Etelä-Afrikan apartheidhallintoa vastaan. Vuonna 1967 SWAPO kritisoi suomalaisten käsitystä puolueettomuudesta.
Katsele ja kuuntele
Apartheid Ambomaalla
2 audioleikettä
Suomen kirkon edustaja ei halunnut ottaa kantaa "afrikkalaiseen asiaan".
Katsele ja kuuntele
Kuristettu sanoma
2 audioleikettä
Toimittaja Martti Silvennoinen kuvailee kuinka rotuerottelu vaikutti kulttuuriin Etelä-Afrikassa vuonna 1969. Laillistettua rotusortoa harjoitettiin niin kulttuurin, taiteen kuin urheilunkin alueilla.
Katsele ja kuuntele
Tasavallassa tapahtuu: Aiheena Etelä-Afrikan apartheid
1 videoleike
Miten Suomi suhtautuu Etelä-Afrikan harjoittamaan apartheid-politiikkaan? Vastaamassa ovat talouden, politiikan ja urheilun päättäjät Tasavallassa tapahtuu –ohjelman suorassa lähetyksessä elokuussa 1976.
Katsele ja kuuntele
Mitä apartheid meille kuuluu?
1 videoleike
Suomen oli vaikea ottaa kantaa Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaan. Perinteeksi muodostui, että valtioiden sisäisiin asioihin ei puututa.
Katsele ja kuuntele
Julkaistu 08.09.2006