Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat /

Kansalliseepos Kalevala

1935 - 2009

Kuva: Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. Sammon puolustus. (1896) Ateneumin taidemuseon kokoelmat. Arja Lento.

Maailmankirjallisuuden klassikkoihin kuuluvan teoksen syntyvaiheita sekä myöhempien aikojen juhlapuheita, keskusteluja ja arvioita vuosilta 1935-2009.

Elias Lönnrotin kokoaman Vanhan Kalevalan ilmestyminen vuonna 1835 herätti kansallisen itsetunnon. J.L. Runeberg vertasi teosta kreikkalaisen taiteen saavutuksiin.

Vuonna 1845 J.V. Snellman johdatteli suomenkielistä lukijakuntaa tutustumaan teokseen. Näin keskustelu Kalevalasta kytkeytyi myös kansallisen herätysliikkeen ohjelmajulistuksiin ja kielitaisteluun.

Uusi Kalevala eli nykyinen Kalevala ilmestyi vuonna 1849.

Kun vuoden 1850 sensuuriasetus uhkasi panna sulun voimistuvalle suomalaisuudelle, vaelsivat kymmenet ylioppilaat Suomen korpiin Kalevala repussaan jatkamaan Lönnrotin työtä.

Myöhemmin teoksen menestystä siivitti kansallisromanttisen taiteen kulta-aika. Kalevalaisen runon innoittamia olivat mm. Jean Sibelius, Eino Leino, Akseli Gallen-Kallela ja Emil Wikström. Innostus Kalevalaan kesti pitkälle yli viime vuosisadan vaihteen.

Vanhan Kalevalan juhlavuoteen 1985 valmistauduttiin Paavo Haavikon käsikirjoittaman, Kalle Holmbergin ohjaaman ja YLEn tuottaman Rauta-aika -televisioelokuvan merkeissä. Rauta-ajan näki arviolta 100 miljoonaa eurooppalaista katsojaa. Elokuva palkittiin Prix Italialla vuonna 1983.

Uuden Kalevalan 150-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1999 Suomen lisäksi 42 muussa maassa, Pohjoismaiden ja Euroopan maiden lisäksi myös mm. Kiinassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Intiassa.

Kalevalan 160. juhlavuoden kunniaksi 2009 Kalevalaseura kutsui 20 nimekästä suomalaista nykysäveltäjää ja -kuvataiteilijaa tekemään Kalevalan runoista oman tulkintansa. Teokset olivat esillä Ateneumin taidemuseon suurnäyttelyssä 2009.

Kalevalaa on käännetty 60 eri kielelle.

Kalevalan ensimmäinen käännös tietokonekielelle on Semanttinen Kalevala. Se johdattaa tietotekniikan avulla Kalevalan juonellisten rakenneratkaisujen, runojen kielen ja kulttuuristen merkitysten äärelle.

Teksti: Rita Landström

AVAINSANAT: Kalevala, kansallinen identiteetti, kansalliseepokset, kansanperinne, kansanrunous, karelianismi, kirjallisuus, kääntäminen, mytologia, semantiikka, suomalaisuus, suosio

Katsele ja kuuntele

Taiteilijoiden Kalevala 2009

10 audioleikettä

Kalevalan tapahtumat ja hahmot ovat kiinnostaneet taiteilijoita 1840-luvulta lähtien. Kalevalan juhlavuonna 2009 Taitelijoiden Kalevala -hankkeessa valmistui 20 uutta Kalevala-aiheista teosta.
Katsele ja kuuntele

”Mitä Kalevala minulle merkitsee?”

1 videoleike

Kirjailijat ja ohjaajat kertovat. Mukana ovat mm. Bo Carpelan, Kaisa Korhonen, Kari Hotakainen, Hannu Raittila ja Jari Tervo.
Katsele ja kuuntele

Don Rosan Kalevala-ankat

1 videoleike

1990-luvun Disney-sarjakuvasuosikki Keno Don Rosa yhdisti suomalaisen kansalliseepoksen amerikkalaisiin ankkahahmoihin kirjassaan "Sammon salaisuus".
Katsele ja kuuntele

Lemminkäinen, Kalevalan Rambo

1 videoleike

Voitto Verla alias Jokke Seppälä laulaa kalevalaisesta machosankarista Perjantaipörssi-ohjelman Karsituissa sävelissä vuonna 1985.
Katsele ja kuuntele

Rauta-aika

6 videoleikettä

"Unohtakaa Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. TV2:n komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.
Katsele ja kuuntele

Rauta-ajan raportti

1 videoleike

Kuinka kansalliseepoksemme muuttui suurelokuvaksi? Raportti kuvaa Paavo Haavikon käsikirjoittaman ja Kalle Holmbergin ohjaaman neliosaisen elokuvan "Rauta-aika" valmistumista.
Katsele ja kuuntele

Raivoisa Väinämöinen

1 videoleike

Merirosvoradio kunnioitti Vanhan Kalevalan 140-vuotispäivää nykyaikaisella lyhennelmällä kansalliseepoksen keskeisistä juonenkäänteistä.
Katsele ja kuuntele

Nykyaikaiseen Kalevalaan kuuluu savua tupruttava Sampo

1 audioleike

Vuonna 1960 pohdittiin, miten Kalevala saataisiin palautettua koko kansan suosioon. Nuorten keskustelukerho suunnittelee kansalliseepoksesta vauhdikasta piirrosfilmiä professori Matti Kuusen idean pohjalta.
Katsele ja kuuntele

Uusi Kalevala 100 vuotta 1949

2 audioleikettä ja 1 videoleike

Vuonna 1835 ilmestyneestä Kalevalasta julkaistiin laajennettu laitos vuonna 1849. Niinpä kirjan jokaista merkkivuotta on voitu aina juhlia kahteen kertaan.
Katsele ja kuuntele

Kalevala näyttämötaiteessa

1 audioleike

Suomalaiset näyttelivät jo, kun muut kansat nakersivat vielä pähkinöitä puiden oksilla, todetaan vuonna 1935 radioidussa kulttuurikeskustelussa.
Katsele ja kuuntele

Kalevalan riemuvuosi 1935

2 audioleikettä

Suomi ryhtyi kansallisen kulttuurin voimannäyttöön Kalevalan riemuvuonna. 100-vuotiaan Kalevalan kunniaksi järjestettiin mahdikkaita massatapahtumia ympäri Suomea.
Katsele ja kuuntele

Lääkäri Lönnrot laati myyttisen suomalaisen sankaritarinan

1 audioleike

Sammattilainen lääkäri Elias Lönnrot aloitti kansanperinteen talteenpanon vuonna 1828. Runonkeruuretkien pohjalta hänen päässään alkoi muodostua suuri kertomus Suomen kansan tarunhohtoisesta menneisyydestä ja sen sankareista.
Katsele ja kuuntele

Runonlaulanta

4 videoleikettä

Ennen lukutaitoa, kirjoja ja tiedotusvälineitä tieto kulki suusta suuhun. Myöskin runot opittiin kuuntelemalla ja niitä laulettiin. Runojen keruun ansiosta syntyi myös Kalevala ja sitä kautta suomenkieli. Vanha runonlauluperinne kiinnostaa nykyäänkin monia harrastajia ja taiteilijoita.
Katsele ja kuuntele

Tietolaatikko

Kalevala on käännetyin suomalainen teos. Sitä on käännetty 60 eri kielelle.
Kalevalan menestys oli alkuun vaatimatonta. 500 kappaleen ensipainos (1835) myytiin loppuun 12 vuodessa.