Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka /
Kylmä sota
1945-1991
Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välilleen rakentama "kauhun tasapaino" turvasi maailmanhistoriassa pitkän, mutta jäätävän rauhanjakson.
Toisen maailmansodan jälkeen jo pitkään kehittyneet jännitteet USA:n ja Neuvostoliiton välillä kiristyivät äärimmilleen.
Alkoi kylmäksi sodaksi kutsuttu vastakkainasettelun aika, jossa vastakkain olivat demokratia ja kommunismi, läntinen markkinatalousjärjestelmä ja kommunistinen suunnitelmatalous.
Tavallisimmin katsotaan, että kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen 1990-luvun alussa. Toisen katsantokannan mukaan aikakausi päättyi jo 1970-luvulla liennytyksen aikana.
Kylmää sotaa ei käyty suorana sotana, vaan sen taistelukeinoja olivat propaganda, vakoilu, taloudelliset ja poliittiset painostuskeinot. Myös kulttuuri ja taide olivat kylmän sodan aseita.
1950-luvun lopulta alkaen tilanteessa vallitsi niin sanottu "kauhun tasapaino". Ydinasevarustelu oli johtanut siihen, että kumpikin osapuoli olisi kyennyt aiheuttamaan niin suuren tuhon toiselle puolelle, että sodanjulistus olisi ollut käytännössä itsemurha.
Molemmat blokit järjestäytyivät myös sotilasliitoiksi: Varsovan liitoksi ja Natoksi. Keskeisellä sijalla olivat myös tiedustelupalvelut CIA ja KGB. Kaksoisagentteineen ja loikkarineen oli tiedustelutoiminta jatkuvaa keskinäistä kilpajuoksua.
Sulkeutunut Neuvostoliitto herätti USA:ssa ankaraa epäluuloa. Käsitykset "Punaisesta vaarasta" saivat epärealistisia mittasuhteita ja pelko johti lopulta eriasteisiin kommunistivainoihin. Idässä puolestaan harjoitettiin laajaa lännenvastaista propagandaa.
Puolueettomuuttaan korostava Suomi oli kylmän sodan kulttuurin tärkeä kohdemaa ja yhteistyöhankkeita molempien maailmanvaltojen kanssa oli runsaasti.
Suomalaisten arjessa huoli huomisesta näkyi selvästi. Miten toimia, jos ydinsota syttyy?
Vaikka sotaa ei syttynytkään, työllisti ydinaseteollisuuden kehittäminen runsaasti ihmisiä myös Suomessa. Radiotoimittajat seurasivat tiiviisti tietoja ydinkokeiden aiheuttamista radioaktiivisista laskeumista ja radiologit selvittivät, miten poistaa laskeuma ihmisestä.
Maailmanpalon mahdollisuus innoitti myös taiteilijoita. Esimerkiksi Tove Janssonin Pyrstötähti-tarinan on tulkittu kuvastaneen toisen maailmansodan jälkeisiä uudenlaisia uhkakuvia.
Teksti: Petra Himberg
AVAINSANAT: 1945, 1991, aseidenriisunta, asevarustelu, Berliinin muuri, DDR, ETYK, kommunistit, kylmä sota, McCarthy, Neuvostoliitto, noottikriisi, Reagan, toinen maailmansota, USA, ydinaseet, Yhdysvallat
Katsele ja kuuntele
Lopullinen isku Neuvostoliitolle
2 videoleikettä
Gorbatshovia vastustaneet vanhoilliset kommunistit yrittivät kaapata vallan Moskovassa elokuussa 1991. Kömpelö kaappausyritys johti kuitenkin koko Neuvostoliiton kaatumiseen.
Katsele ja kuuntele
DDR avaa rajansa
1 videoleike
Saksan demokraattisen tasavallan ministerineuvosto ilmoitti marraskuussa 1989, että DDR avaa rajat maansa kansalaisille.
Katsele ja kuuntele
Tapahtui 1985: Mies joka lopetti kylmän sodan
1 audioleike
USA:n presidentti Ronald Reagan tuli tunnetuksi kovana konservatiivina ja ulkopolitiikan haukkana. Vuonna 1985 tapahtui yllättäen muutos kohti liennytystä.
Katsele ja kuuntele
Tätä toivon, tätä pelkään
1 videoleike
Moi-ohjelma pureutuu nuorten pelkoihin ja toiveisiin. Eniten nuoret kertovat pelkäävänsä ydinsotaa.
Katsele ja kuuntele
Bush puolustaa asevarustelua
1 videoleike
Suomessa kesällä 1983 vieraillut Yhdysvaltain varapresidentti Bush puhui paljon asevarustelusta ja paljasti pitävänsä James Bondista.
Katsele ja kuuntele
Kojo: Nuku pommiin
1 audio- ja 1 videoleike
Vuonna 1982 Suomen euroviisuedustajaksi valittiin kilpavarustelua kritisoiva "Nuku pommiin". Suomen pistesaldo jäi nollaan. Haastattelussa Kojoa ei tappio kuitenkaan liiemmin sureta.
Katsele ja kuuntele
Näin naapurissa
9 audioleikettä
Näin naapurissa -ohjelmasarjan tarkoituksena oli lisätä suomalaisten tietoutta itäisestä naapurimaastamme Neuvostoliitosta.
Katsele ja kuuntele
Ydinaseeton Pohjola
3 audioleikettä
Vuonna 1978 presidentti Urho Kekkonen uudisti jo vuonna 1963 esittämänsä aloitteen Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä.
Katsele ja kuuntele
Etykin perintö
2 videoleikettä
ETYK-kokous on saanut vuosien varrella kritiikkiä siitä, että se sinetöi liiaksi idän ja lännen kahtiajaon. Etykiä on arvosteltu myös itäblokin kaatumisen hidastamisesta.
Katsele ja kuuntele
Presidentti Nixon ilmoittaa matkustavansa Kiinaan
2 audioleikettä
”Pöytätennisdiplomatia” johti suurvaltasuhteiden lämpenemiseen vuonna 1971.
Katsele ja kuuntele
Aikooko Ruotsi rakentaa ydinaseen?
2 audioleikettä
Ruotsin ydinasekeskustelu alkoi armeijan aloitteesta. Paavo Lipponen haastattelee puolustusministeri Sven Anderssonia vuonna 1965.
Katsele ja kuuntele
Puolueettomuus maani kannalta
2 audioleikettä
Kylmän sodan aikainen suurvaltaryhmittymien voimasuhteiden tasapaino ei vaikeuttanut, vaan helpotti puolueettomuuden omaksumista.
Katsele ja kuuntele
Yhteinen sävel: Moskovan valot
7 videoleikettä
Turistit vyöryivät 1960-luvulla Neuvostoliittoon venäläisten sävelmien tahdissa. Ne säestivät niin pönäköitä ystävyystilaisuuksia kuin kosteampia illanistujaisia.
Katsele ja kuuntele
Aseistariisuntaa avio-opeilla
1 audioleike
Amerikkalainen psykologi Charles Osgood vertasi vähittäisen aseriisunnan teoriaansa pikku palveluksiin, joita aviopuolisot tekevät toisilleen.
Katsele ja kuuntele
Sadankomitea 60-luvulla
1 audioleike ja 3 videoleikettä
Suomen Sadankomitea perustettiin vuonna 1963. Viisi vuotta myöhemmin pasifistit pohtivat, tulisiko heidän tukea kolmannen maailman sissien aseellista taistelua.
Katsele ja kuuntele
Kylmän sodan kilpavarustelu
1 audioleike
Jaakko Iloniemi pohtii kilpavarustelukierteen syntyä ja atomiaseiden suosion syitä. Suurvaltojen välinen kylmä sota oli 1950-luvulla kiihtynyt kilpailuksi ydinaseiden määrästä.
Katsele ja kuuntele
Amerikan tavaroita ja elämäntyyliä esiteltiin suomalaisille 1961
1 audioleike
Helsingissä toukokuussa 1961 avattu Yhdysvaltojen teollisuus- ja kulutustavaranäyttely "Amerikka tänään" oli laatuaan ensimmäinen koko Skandinaviassa. Tavaroiden ohella näyttely esitteli laajemminkin amerikkalaista elämänmuotoa ja harrastuksia.
Katsele ja kuuntele
Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit
2 audioleikettä
Syksyn 1961 noottikriisin dramatiikkaa lisäsi Kekkosen päätös hajottaa eduskunta, jotta uusien vaalien tuloksena saataisiin viimein aikaan vakavan tilanteen edellyttämä enemmistöhallitus.
Katsele ja kuuntele
Presidentti Kennedy julistanut Kuuban saarron
1 audioleike
Lokakuussa 1962 kylmä sota oli jälleen puhjeta kuumaksi.
Katsele ja kuuntele
Ministeri Olavi Lindblom kertoo yöpakkasista
2 audioleikettä
Suurvaltojen välinen kylmä sota heijastui Suomeen vuonna 1958 ns. "yöpakkasina", kuten neuvostojohtaja Nikita Hruštšev kuvasi maiden välistä luottamuspulaa.
Katsele ja kuuntele
Sputnik taivaalla 1957
1 audio- ja 1 videoleike
Neuvostoliitto otti lokakuussa 1957 suuren avaruuskilpailun erävoiton, kun ensimmäinen tekokuu ammuttiin onnistuneesti maata kiertävälle radalle.
Katsele ja kuuntele
Työväenliike ja kylmä sota
1 audioleike
1950-luvun kylmä sota ulottui myös työväenliikkeen sisälle. Suomalaisten työväenpuolueiden erilaisia näkemyksiä demokratiasta kartoitettiin Niilo Ihamäen johtamassa keskustelussa vuonna 1960.
Katsele ja kuuntele
Naapurikansat tutustuvat
1 videoleike
"Samanlaisia kunnon ihmisiä Neuvostoliitossakin elää", kertoo äiti Suomi-Neuvostoliitto-seuraa ja suurta naapurimaata esittelevässä elokuvassa.
Katsele ja kuuntele
Unkarin uudistuspolitiikka murskattiin
2 videoleikettä
Pääministeri Imre Nagyn ensimmäisellä kaudella 1953-1955 Unkarissa purettiin stalinistisia rakenteita. Mm. kollektiivitiloja ja raskasta teollisuutta vähennettiin.
Katsele ja kuuntele
Berliinin muuri
4 videoleikettä
DDR menetti koko ensimmäisen vuosikymmenensä ajan niin paljon koulutettua väkeä Saksan Liittotasavaltaan, että se päätti rakentaa Berliiniin muurin.
Katsele ja kuuntele
Muumipeikko ja pyrstötähti
3 videoleikettä
Tove Janssonin ensimmäisessä, vuonna 1946 kirjoittamassa Muumilaaksoon sijoittuvassa tarinassa laakson asukkaat tutustuvat toisiinsa karmivan katastrofin uhan varjossa.
Katsele ja kuuntele
Kylmän sodan synty
3 audioleikettä
Jorma Kallenaution dokumentti käsittelee kylmän sodan syntyvaiheita Hiroshimasta Berliiniin saartoon. Ohjelmassa sivutaan myös Neuvostoliiton Afganistanin operaatiota 1970-luvun lopussa.
Katsele ja kuuntele
Berliinin kriisi 1961
6 audioleikettä ja 1 videoleike
Elokuun 13:ntena 1961 DDR sulki Berliinin itävyöhykkeen piikkilankaesteillä. Muutaman päivän kuluttua rajalle alkoi kohota betoninen muuri, joka jakoi kaupungin 28 vuoden ajan.
Katsele ja kuuntele
Neuvostoliiton jättipommi hätkähdytti maailmaa
3 audioleikettä ja 1 videoleike
Suurvaltojen kilpavarustelu huipentui 30. lokakuuta 1961, kun Neuvostoliitto räjäytti Novaja Zemljalla maailman suurimman ydinpommin. 50 megatonnin tehoinen ase vastasi neljää tuhatta Hiroshiman tuhonnutta atomipommia.
Katsele ja kuuntele
Suomi pelkäsi vetypommien ydinlaskeumaa
3 audio- ja 3 videoleikettä
Neuvostoliitto teki syksyllä 1961 "atomipommikokeiluja" melkein päivittäin. Suomessa huolestuttava maailmanpoliittinen tilanne heijastui poronlihan kysyntään ja sääilmiöitä koskeviin ihmettelyihin.
Katsele ja kuuntele
Julkaistu 14.10.2010