Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa /
Jatkosodan loppuvaihe 1943-1944
1943-1944
Stalingradin katastrofi helmikuussa 1943 romahdutti Suomessakin uskon Saksan voittoon. Tappion häämöttäessä erillisrauhan mahdollisuus sai yhä laajempaa kannatusta.
Neuvostoliiton esittämiä ankaria rauhanehtoja ei voitu kuitenkaan Suomessa hyväksyä – ja sota jatkui. Helmikuussa 1944 Stalin aloitti Suomen siviilikohteiden mittavat pommitukset. Jatkosodan käännekohta tapahtui 9.6.1944, jolloin Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella.
Teksti: Reijo Perälä
AVAINSANAT: armeijat, asemasota, aseveljeys, evakot, evakuointi, hyökkäyssota, jatkosota, kansallissosialismi, laivasto, laivat, Lapin sota, miinalaivat, miinanraivaus, miinat, Moskovan rauha, natsit, Pariisin rauhansopimus, propaganda, puna-armeija, puolustusvoimat, rauhanneuvottelut, sotakorvaukset, sotavangit, sotilasliitot, talvisota, toinen maailmansota, vankileirit, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset
Katsele ja kuuntele
Suomi etsii tietä rauhaan
2 audioleikettä
Jatkosodan jälkipuolisko alkoi keväällä 1943. Uusi hallitus otti Edwin Linkomiehen johdolla tavoitteekseen irrottaa Suomi sodasta, mutta erillisrauhasta ei vielä voinut puhua ääneen.
Katsele ja kuuntele
Oppositio vaatii pikaista rauhaa
1 audioleike
Liittoutuneiden voitot kesällä 1943 saivat yhä useamman suomalaisen aprikoimaan, että maailmansodan lopputulos olisi ehkä toisenlainen kuin täällä oli veikattu.
Katsele ja kuuntele
Ikävä viesti rauhan ehdoista
2 audioleikettä
Lokakuussa 1943 Suomi sai ikävän viestin. Liittoutuneiden ulkoministerikonferenssin päätöksen mukaan Saksan ja sen vasallien tuli antautua ehdoitta. Suomenkin tulevaisuus oli suurvaltojen ja erityisesti Neuvostoliiton käsissä.
Katsele ja kuuntele
Rauhan mahdollisuutta tunnustellaan
2 audioleikettä
Helmikuussa 1944 USA vaatii Suomea irrottautumaan Saksasta ja aloittamaan neuvottelut Neuvostoliiton kanssa. J. K. Paasikivi lähetetään ”kirjaostoksille” Tukholmaan, jossa hän tapaa salaa Neuvostoliiton lähettilään Aleksandra Kollontain.
Katsele ja kuuntele
Kesän 1944 suurhyökkäyksestä aselepoon
9 audioleikettä
Kesä 1944 oli jatkosodan ratkaisuvaihe. Kesäkuun alussa käynnistyi puna-armeijan suurhyökkäys. Se pysäytettiin torjuntataisteluissa, ja aselepo alkoi 4. syyskuuta.
Katsele ja kuuntele
Rintama murtuu
1 videoleike
Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella. Parin päivän päästä suomalaisten pääasema murtui. Alkoi suomalaisten joukkojen useita päiviä kestävä vetäytyminen.
Katsele ja kuuntele
Neuvostodokumentti Läpimurto Kannaksella
1 videoleike
Harvinaislaatuinen dokumenttielokuva Läpimurto Kannaksella näyttää, kuinka Neuvostoliiton sotapropaganda esitti Suomen rintaman tapahtumat kesällä 1944.
Katsele ja kuuntele
Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944
1 audioleike
Tapaamme Ilmari Juutilaisen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944, kun puna-armeija oli iskenyt suomalaisten asemiin. Juutilainen kertoo ilmataistelusta, jossa vastassa oli 400 pommikonetta ja hävittäjää.
Katsele ja kuuntele
Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta
1 audioleike
Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9.6.1944. Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen Viipurikin oli jo menetetty. Neuvostoliitto vaati 22.6.1944 Suomea antautumaan ehdoitta, mutta samana päivänä saatiin tieto Saksan ulkoministeri Ribbentropin Suomen-vierailusta.
Katsele ja kuuntele
Suomi jatkaa taistelua Saksan rinnalla
2 audioleikettä
Pääministeri Edwin Linkomies piti 3.7.1944 radiossa puheen, jossa hän julisti Suomen käyvän päättäväisesti sotaa Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla ja sen aseveljenä.
Katsele ja kuuntele
Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?
3 videoleikettä
Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.
Katsele ja kuuntele
Huhtiniemen mysteeri
4 videoleikettä
Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.
Katsele ja kuuntele
Jäähyväiset aseveljille
2 audioleikettä
Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.
Katsele ja kuuntele
Sanoma välirauhasta
2 audioleikettä
Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Born piti radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävästä sopimuksesta.
Katsele ja kuuntele
Miinanraivausta Suomenlahdella
1 audioleike
Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.
Katsele ja kuuntele
Miinanraivausta merellä sodan jälkeen
1 videoleike
Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- Talvi- ja jatkosodassa kaatui tai katosi lähes 90 000 suomalaista.
- Kaikkiaan noin 70 000 lasta oli sotaa paossa Ruotsissa. Yli 400 000 ihmistä menetti kotinsa.
- Talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle kokonaisuudessaan Petsamon sekä osia Sallasta ja Kuusamosta. Porkkalan alue piti vuokrata NL:lle 50 vuodeksi sotilastukikohdaksi.
- Saksalaiset joukot, joita oli noin 215 000 miestä, oli rauhanehtojen mukaan ajettava maasta pois.
- Maahan tuli valvontakomissio, joka valvoi rauhanehtojen toteuttamista ja ns. sotasyyllisten tuomitsemista.
- Neuvostoliiton vastaiset ja ”fasismin luontoiset järjestöt”, kuten IKL, Akateeminen Karjala-Seura, Lotta Svärd –järjestö ja suojeluskunnat, oli lakkautettava.
- Sotakorvauksia piti maksaa NL:lle 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Todellinen korvaussumma oli lopulta lähes kaksinkertainen.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
- Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (toim.): Jatkosodan pikkujättiläinen. WSOY 2005.
- Jouko Vahtola: Suomen historia. Jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava 2004.
- Antti Laine: Suomi sodassa. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoim. Seppo Zetterberg. WSOY 2003.
Julkaistu 08.09.2006