Vuonna 1951 perustamansa yrityksen idean Armi Ratia kiteytti näin: "Marimekko on Männistön muorin Venlan ja Vuohenkalman Annan kinttupolun projisoitumista tämän muuttuvan maailman valtateille, kaduille, koteihin ja koko elinympäristöön."

1960-luvulla Marimekko kansainvälistyi. New York Herald Tribune nimitti Marimekon "älymystön univormuksi" ja asiakkaaksi ryhtyi myös USA:n presidenttiehdokkaan puoliso Jacqueline Kennedy mittavan mediakampanjan säestyksellä.

Vuosikymmenen lopulla Marimekko ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Takaajaksi ja yhdeksi yrityksen saneeraajaksi ryhtyi Jörn Donner. Tervehdyttämisohjelman avulla yritys lähti uuteen nousuun.

Armi Ratian kuoleman jälkeen 1979 Marimekko siirtyi hänen lastensa nimiin. Yrityksen liikevaihto kääntyi laskuun perillisten myytyä osakkeensa monialayhtymä Amerille.

Konkurssikypsän yrityksen pelastajaksi tuli Kirsti Paakkanen vuonna 1991. Marimekon arvostus maailmalla lisääntyi konseptimyymälöiden ja design-näyttelyjen myötä.

Vuonna 2007 Kirsti Paakkanen myi omistuksensa Mika Ihamuotilalle. Entisen pankkimiehen tavoitteena on rakentaa Marimekosta ensimmäinen suomalainen kansainvälinen muodin, sisustuksen ja lifestylen kulttibrändi.

Teksti: Rita Landström

AVAINSANAT: brandit, johtaminen, kansallinen identiteetti, kuosit, Marimekko, menestyminen, muoti, muotoilu, muotoilujohtaminen, pukeutuminen, sisustustekstiilit, taloudellinen kehitys, tekstiitiliala, toimitusjohtajat, uudistuminen, vaatetusala