RSSElävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat /
Tämän runon haluaisin kuulla
Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma aloitettiin vuonna 1967. Siinä on kuultu suomalaisten suosikkirunoja yli 40 vuoden ajan.
Ohjelmasarjan ensimmäinen osa radioitiin 7. lokakuuta 1967. Kulttuuritoimittaja Mirjam Polkunen oli saanut idean vastaavista pohjoismaisista kuuntelijatoiveisiin perustuvista ohjelmista.
Polkunen kommentoi runoja ja luki sarjassa myös kuuntelijoiden kirjeitä. Tarkoituksena oli rikkoa lyriikan umpeutuneisuutta, kuroa umpeen lukijoiden ja etenkin uuden runouden välistä kuilua.
Juha Virkkunen ja Satu Marttila (myöh. Koskimies) alkoivat toimittaa sarjaa 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 1978 koottiin ensimmäinen 10 kärjessä -lista, jolla parhaiten edustettuina olivat kotimaiset klassikot.
Vuonna 1982 Tämän runon haluaisin kuulla sai kumppanikseen suoran puhelinkontaktiohjelman Runo on vapaa. Aiempien lausuntatallenteiden sijasta Runo on vapaa -lähetyksissä esitettiin elävää runoutta puhelintoiveiden pohjalta.
Kuulijoiden ykköstoive halki vuosikymmenten on ollut Aale Tynnin Kaarisilta. Muita suursuosikkeja ovat olleet mm. Alpo Noposen Mahdoton ratkaista, Eino Leinon Hymyilevä Apollo, Yrjö Jylhän Kaivo, Kaarlo Sarkian Velka elämälle ja Uuno Kailaan Pallokentällä.
Toiverunoista on koottu kolme runoantologiaa sekä vuonna 1999 ilmestynyt cd-levy.
Teksti: Jukka Lindfors
AVAINSANAT: lyriikka, runoilijat, runot, Tämän runon haluaisin kuulla
Katsele ja kuuntele
Arska Stadista
1 audioleike
Arvo Turtiaisen tarinat Stadin Arskasta ovat Suomen tunnetuimpia kirjallisia slangirunoja. Vesa Mäkelä esitti niistä kolme Hakaniemi-tapahtumassa vuonna 1978.
Katsele ja kuuntele
Heikki Asunta: Merimies kuolee
1 audioleike
Kuoleva laivatimperi tekee papille tiliä elämänsä vaiheista. Risto Mäkelän ilmeikäs tulkinta vuodelta 1969 on jäänyt monien mieleen.
Katsele ja kuuntele
Ella Eronen: Maamme 
2 audioleikettä ja 1 videoleike
Ella Erosen esitys Maamme-runosta talvisodan aikana 1940 Tukholman stadionilla piirtyi kansakunnan yhteiseen muistiin.
Katsele ja kuuntele
Saima Harmajan jäljillä
6 audioleikettä
Saima Harmaja eli lyhyen ja sairauden varjostaman elämän. Silti hän ehti kirjoittaa neljä runokokoelmaa.
Katsele ja kuuntele
Aaro Hellaakoski: Hauen laulu
3 audioleikettä
Aaro Hellaakosken arvoituksellisessa Hauen laulussa mykkä kala veisaa virttä ja puree punaista käpyä kuusen latvassa.
Katsele ja kuuntele
Yrjö Jylhä: Kaivo
1 audioleike
Yrjö Jylhän Kiirastuli-teoksessa on joukko sodan kauheuksia kuvaavia runoja. Kaivo kertoo haavoittuneen miehen pienestä toiveesta, tilkasta vettä.
Katsele ja kuuntele
Uuno Kailas: Pallokentällä
1 audioleike
Uuno Kailaan Pallokentällä on runo erilaisuudesta ja ulkopuolisuudesta. Rampa poika seisoo pesäpallokentän laidalla katselemassa muiden ilonpitoa.
Katsele ja kuuntele
Eino Leino: Hymyilevä Apollo
2 audioleikettä
Eino Leinon vuonna 1898 ilmestynyt Hymyilevä Apollo on yksi suomalaisten radiokuuntelijoiden rakkaimmista runoista.
Katsele ja kuuntele
Kaarlo Sarkia: Velka elämälle
1 audioleike
Kaarlo Sarkian riipaisevassa äitirunossa "Velka elämälle" runoilija kuvaa hetken kohtaamiseksi jäänyttä rakkautta, jonka raskaat lunnaat äiti joutuu kantamaan.
Katsele ja kuuntele
Aale Tynni: Kaarisilta
1 audioleike
Aale Tynnin Kaarisilta on pysynyt radion Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman ykkössuosikkina vuosikymmenestä toiseen.
Katsele ja kuuntele
Katri Vala: Kukkiva maa
1 audioleike
Katri Valan Kukkiva maa kuultiin Helinä Svensson-Timarin maagisena tulkintana ohjelmassa Tämän runon haluaisin kuulla.
Katsele ja kuuntele
Lauri Viita: Alfhild
1 audioleike
Äidit vain / nuo toivossa väkevät / Jumalan näkevät, alkaa mitallisen lyriikan taiturin Lauri Viidan sävähdyttävä rakkauden- tunnustus, jonka kohteena on hänen oma äitinsä.
Katsele ja kuuntele
Julkaistu 17.09.2008
Hae Elävästä arkistosta
