Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa /

Lopullinen rauha solmittiin Pariisissa 1946

Pariisissa vuonna 1946 kokoontuneen rauhankonferenssin alla Suomessa eläteltiin vielä toiveita siitä, että välirauhan ankariin ehtoihin on mahdollista saada muutoksia.

Erityisesti näitä helpotuksia toivottiin sotakorvauksissa ja alueluovutuksissa. Suomessa jopa uskottiin, että Viipuri voitaisiin lähiympäristöineen palauttaa Suomelle.

Toisin kuitenkin kävi. Neuvostoliitto ei taipunut tuumaakaan.

Lopullinen rauhansopimus oli lähes samansisältöinen syyskuun 1944 välirauhansopimuksen kanssa. Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin 10.2.1947 ja ratifioitiin 18.4.1947. Neuvostoliitto viivytti kuitenkin omaa ratifiointiaan siten, että se tapahtui vasta syksyllä 1947.

Syynä Moskovan viivyttelyyn oli Marshall-apu, jota Neuvostoliitto ei halunnut Suomen ottavan vastaan. Suomi olisi kipeästi tarvinnut USA:n tarjoamaa dollariapua jälleenrakentamiseen, mutta Paasikivi päätti Moskovan painostuksen jälkeen, ettei dollariapuun turvauduta.

Näin rauhansopimus astui virallisesti voimaan. Suomi siirtyi rauhan kauteen.

Suuri henkinen helpotus maan poliittiselle johdolle oli myös se, että valvontakomissio poistui maasta syyskuussa 1947. Pelätty kenraalieversti Andrei Zdanov pakkasi matkalaukkunsa jo saman vuoden helmikuussa.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: armeijat, asemasota, aseveljeys, elintarvikkeet, evakot, evakuointi, Helsinki, hyökkäyssota, jatkosota, kansallissosialismi, korvikkeet, Lapin sota, Leningrad, Moskova, natsit, Pariisi, Pariisin rauhankonferenssi 1946, Pariisin rauhansopimus, presidentit, pula-ajat, puna-armeija, puolustusvoimat, rauhanneuvottelut, ravintolat, salakauppa, salakuljetus, sotakorvaukset, sotilasliitot, säännöstely, talvisota, toinen maailmansota, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset

Katsele ja kuuntele

Suomi toivoi muutoksia rajoihin ja korvauksiin

1 videoleike

Suomea Pariisin rauhankonferenssissa edusti pääministeri Mauno Pekkalan vetämä valtuuskunta. Suomalaiset lähtivät Pariisiin siinä uskossa, että välirauhan määrittelemistä ehdoista voitaisiin vielä neuvotella ja että ankaria ehtoja voitaisiin lieventää.
Katsele ja kuuntele

Suomen ehdotukset ärsyttivät Neuvostoliittoa

2 audioleikettä

Pariisin rauhankonferenssin virallisissa ja epävirallisissa keskusteluissa käytettiin välillä kovaakin kieltä. Ulkoministeri Molotov syytti Suomea uhkaavaan sävyyn siitä, että Suomi yrittää käyttää hyväkseen suurvaltojen erimielisyyksiä.
Katsele ja kuuntele

Pääministeri Pekkalan puhe rauhansopimuksesta

2 audioleikettä

Kun rauhansopimus oli vihdoin ratifioitu myös Moskovassa, rauhansopimusta koskevat asiakirjat tallennettiin Moskovan Kremliin. Pääministeri Mauno Pekkala piti tapauksen kunniaksi radiopuheen 15.9.1947.
Katsele ja kuuntele

Suomen sotakorvaukset

7 videoleikettä

Hävityn sodan seurauksena Suomi tuomittiin maksamaan Neuvostoliitolle jättimäiset sotakorvaukset. Koko maan tuotanto oli valjastettava kuudeksi vuodeksi korvausten maksuun.
Katsele ja kuuntele

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006