RSSElävä arkisto / Kotimaa / Opintiellä /
Opiskellen ammattiin
1949, 1957, 1967
Puusepäksi vai metallimieheksi? Ammattiurasta päätettiin jo kansakoulussa. Sotien jälkeen ammattimiehistä oli kova kysyntä, joten työpaikka oli taattu.
Sodan jälkeisinä vuosina syntyivät ns. suuret ikäluokat. Koulujärjestelmä joutuikin koville, kun oppilaiden määrä kasvoi muutamassa vuodessa merkittävästi.
Varakkaimmista perheistä hakeuduttiin jo oppikouluun, muuta reilusti yli puolet ikäluokasta lähti työelämään kansakoulupohjalta. Eivätkä kaikki suorittaneet ammattikouluakaan.
Tsupparintöitä ja hanttihommia sai ilman koulutustakin. Työnäkymät kuitenkin vaikeutuivat 70-luvulla mm. maaseutua koetelleen rakennemuutoksen myötä.
Teksti: Seija Aunila
AVAINSANAT: ammatit, ammattikoulut, kansalaiskoulu, opiskelu
Katsele ja kuuntele
Mihin nyt pojat?
1 videoleike
”Ihminen ilman ammattia on kuin laiva ilman peräsintä”, korostetaan oheisessa sodan jälkeen valmistuneessa filmissä. Veljekset Pekka ja Matti ovat ammatinvalinnan edessä, mutta mihin ammattiin poikien kannattaisi hakeutua?
Katsele ja kuuntele
Ammattia oppimassa
1 videoleike
Karttusen Maija mielii ompelijaksi, Reimalan Risto haluaisi verhoilijaksi ja Kotolan Erkin pitäisi oppia hitsaamaan kampiakseli.
Katsele ja kuuntele
Kansalaiskoulu kasvatti suoraan ammattiin
1 videoleike
Kun Liisa ja Matti kävivät 1950-luvulla kansakoulun jälkeen 2-vuotista kansalaiskoulua, koulun tavoitteena oli kasvattaa Liisasta osaava perheenäiti ja Matista riuska työmies.
Katsele ja kuuntele
Tsupparinako tulevaisuus?
1 videoleike
Jutta Zilliacus vierailee helsinkiläisessä ammattikoulussa. Koulun rehtori kertoo ammattikoulutuksen tärkeydestä.
Katsele ja kuuntele
Julkaistu 14.02.2007
Hae Elävästä arkistosta
