Elävä arkisto / Musiikki / Iskelmä /
Kotimaisen iskelmän pioneereja
1929-1945
Suomalainen iskelmä syntyi 1920-30-lukujen taitteessa, kun gramofonikuume tarttui kansakuntaan. Varhaiset viihdyttäjät Molli-Jorista Tupa-Uunoon petasivat maaperää nykytähdille.
Dallapé-orkesteri löi läpi haitarijatsin eli humpan, Georg Malmstén ja kupletisti Matti Jurva kuuluivat kotimaisen iskelmän tärkeimpiin sävelseppoihin, ja Harmony Sisters aloitti naislaulajien pitkän riemumarssin.
Esittelytekstit: Jukka Lindfors
Katsele ja kuuntele
A. Aimo ja Dallape-orkesteri
2 videoleikettä
Ruiskumaalari A. Aimo aloitti levylaulajan uransa vuonna 1932, mutta pysyi siviiliammatissaan koko elämänsä ajan.
Katsele ja kuuntele
Annikki Arni - operettia ja schlaagereita
1 audioleike
Franz Lehárin ja Edith Piafin tavannut laulaja ja toimittaja Annikki Arni muistelee suomalaisen kabareen ja revyyviihteen varhaisia vaiheita.
Katsele ja kuuntele
Baddingin oppi-isiä
9 audioleikettä
A. Aimon, Dallapén, Henry Theelin ja Olavi Virran iskelmäklassikot olivat rock and roll -laulaja Rauli Somerjoelle pysyviä innoituksen lähteitä.
Katsele ja kuuntele
Blues saapuu Suomeen
10 audioleikettä
Ensimmäinen suomalainen blueslevytys tehtiin vuonna 1929. 1940-luvulla myös kansainvälinen boogie woogie -villitys ylsi pohjoisille rannoillemme.
Katsele ja kuuntele
Dallapén Helge Pahlman juhlii
1 audioleike
Dallapé-yhtyeen viulisti Helge Pahlman paneutui aikansa populaarimusiikkiin niin intensiivisesti, että katkoi kylkiluitaan tanssiessaan jitterbugia Olavi Virran kera.
Katsele ja kuuntele
George de Godzinskyn elämäntyö
2 audioleikettä
Pietarissa syntynyt kapellimestari tuli tunnetuksi mm. Kipparikvartetin sovittajana ja säestäjänä.
Katsele ja kuuntele
Matti Jurva esittää
10 audioleikettä
Kupletisti Matti Jurva oli 1930-luvun ykkössuosikki. Hän teki yli neljä sataa levytystä, joista monet ovat edelleen suomalaisen iskelmän klassikoita.
Katsele ja kuuntele
Usko Kemppi muistelee
2 audioleikettä
Menestys alkoi vuonna 1930 ilmestyneestä ikivihreästä ”Tulipunaruusut”.
Katsele ja kuuntele
Kieltolain laulut
10 audioleikettä
Suomen alkoholikieltoa pilkattiin 1920- ja 30-lukujen kupleteissa avoimesti. Niissä virtasi viina kuin alkoholipoliittisesta poikkeustilasta ei olisi tietoakaan.
Katsele ja kuuntele
Birgit Kronström: Katupoikien laulu
2 videoleikettä
Birgit Kronström oli sota-ajan elokuvien ilopilleri. Näyttelijä esitti suurimman iskelmähittinsä Jatkoaika-ohjelmassa vuonna 1969.
Katsele ja kuuntele
Eugen Malmstén: Stadin kundi
1 videoleike
Georg Malmsténin vuonna 1952 kirjoittama slangiserenadi Stadin kundi kuuluu helsinkiläisaiheisen lauluperinteen peruskiviin.
Katsele ja kuuntele
Ikinuori Eugen Malmstén
1 audioleike ja 4 videoleikettä
Eugen Malmstén ihastutti riehakkuudellaan vielä eläkepäivilläänkin. Kohtalokas samba ja Sä muistatko metsätien kuuluivat hänen bravuureihinsa.
Katsele ja kuuntele
Georg Malmsténin haastattelu
2 audioleikettä
Suomen ensimmäinen iskelmäkuningas kertoo uransa alkuvaiheista ja työmenetelmistään.
Katsele ja kuuntele
Georg Malmstén meritunnelmissa
2 videoleikettä
Laivaston kasvatti esittää maavoimille sota-aikaiset suosikkinsa Terveiset ulapalta ja Meripojan preivi Iskelmäkaruselli-ohjelmassa 1962.
Katsele ja kuuntele
Georg Malmstén: Särkynyt onni
2 videoleikettä
”Molli-Jorin” eli Georg Malmsténin vuonna 1929 levyttämä läpimurtoiskelmä Särkynyt onni oli mittatilaustyö suomalaisille.
Katsele ja kuuntele
R. R. Ryynänen keksi iskelmän
1 audioleike
Yleisradion kamreeri Roine Rikhard Ryynänen oli monitoimimies: satojen laulujen sanoittaja, ahkera kuoromies ja innokas kielenhuoltaja.
Katsele ja kuuntele
Suomalais-amerikkalaisia rekordeja
10 audioleikettä
Yhdysvalloissa julkaistiin 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä noin tuhat amerikansuomalaisten laulamaa levypuoliskoa, joista levy-yhtiöiden ihmiset eivät ymmärtäneet sanaakaan.
Katsele ja kuuntele
Harmonikan hallitsija Vili Vesterinen
10 audioleikettä
Karjalaishanuristi Viljo "Vili" Vesterinen ei lukenut nuotteja, mutta soitti sujuvasti niin klassista kuin jenkkaa. Säkkijärven polkalla torjuttiin sodassa radiomiinoja.
Katsele ja kuuntele
Julkaistu 08.09.2006