Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat /
Sotienvälinen kirjailijasukupolvi
1920-1930
Sotienvälistä kirjailijallisuudessa realismista siirrytään kohti modernismia. Tekniikkaa ihannoidaan, ikkunat avataan Eurooppaan ja kirjallisuus ui tajunnanvirtaan.
Kantava voima sotien välisessä kirjallisuudessa oli Nuori Voima -lehden ympärille muodostunut Tulenkantajat -liike. He halusivat uudistaa sisäänpäinlämpiävää suomalaista kulttuuri.
Leimallista ajalle oli futurismi ja koneromantiikka. Koska kaikkea uutta ja Eurooppalaista ihailtiin, niin myös fasismin aate herätti ihastusta.
Kirjallisuuden tyylilajeissa korostuvat runous ja lyhytproosa. Ne antoivat enemmän kirjallista liikkumatilaa kuin perinteinen romaani.
Teksti: Seija Aunila
AVAINSANAT: 1920-1930, kirjailijat, kirjallisuus
Katsele ja kuuntele
Mestarinovellisti Pentti Haanpää
2 audioleikettä
Haanpää kirjoitti yli 300 novellia ja kymmenen romaania. Hänet tunnettiin oppimattomana, suorasukaisena maaseudun jätkänä, vaikka hän todellisuudessa suhtautui kirjailijantyöhön peräänantamattomalla sinnikkyydellä.
Katsele ja kuuntele
Erkki Vala kertoo Pentti Haanpäästä
2 audioleikettä
Pentti Haanpää oli jätkien kuvaaja, joka luki alkukielellä englantilaista kirjallisuutta ja suuntasi ainoan ulkomaanmatkansa Kiinaan.
Katsele ja kuuntele
Mestari Martti, romantikko realismin ajassa
1 audioleike
Pohjalaisesta kirjailija Martti Merenmaasta tuli sekä savolaisten että luonnon, naisten ja haaveilijoiden tunnustettu kuvaaja.
Katsele ja kuuntele
"Ollin" pakinoita
7 audioleikettä
Mustapartainen mies taistelee jälleen byrokratiaa vastaan nimimerkki Ollin pakinoissa. Väinö Nuorteva oli aikanaan maan maineikkain huumorikirjailija.
Katsele ja kuuntele
Olavi Paavolainen
1 audioleike
Kirjailija Olavi Paavolainen oli 1920-luvun Tulenkantajat-ryhmän tärkeimpiä henkisiä johtajia.
Katsele ja kuuntele
Oiva Paloheimo ei uskonut runoilijaromantiikkaan
2 audioleikettä
Kirjailija Oiva Paloheimo suhtautui epäilevästi romanttisiin näkemyksiin kirjailijan luovasta työstä. Hänen selityksensä omalle kirjoittamiselleen kuuluu: "Minun täytyy tehdä tätä, kun minä en osaa mitään muuta."
Katsele ja kuuntele
Toivo Pekkasen jäljillä
2 audioleikettä
Kirjailija ja akateemikko Toivo Pekkanen kuuluu suomalaisen työläiskirjallisuuden klassikoihin.
Katsele ja kuuntele
Kaarlo Sarkian lapsuuden maisema
1 audioleike
Kaarlo Teodor Sarkia oli suomalaisen lyriikan suuri romantikko. Yksinhuoltajaäidin ainoa lapsi kasvoi satakuntalaisessa pikkumökissä, jonka raunioilta ohjelma alkaa.
Katsele ja kuuntele
Muistikuvia Tatu Vaaskivestä
2 audioleikettä
Kriitikko ja kirjailija Tatu Vaaskivi oli 1930-luvun keskeisiä kirjallisia vaikuttajia. Laaja historian- ja kirjallisuudentuntemus, kyky omaksua nopeasti vieraita kieliä ja kiinnostus psykologiaan ja psykoanalyysiin olivat hänelle ominaisia.
Katsele ja kuuntele
"Kalle oli hiljainen poika"
1 audioleike
Runoilija Kaarlo Sarkia oli lapsena hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, ”orvon pojan tuntuinen”, kuten hänen koulutoverinsa Arvo Junnila määrittelee.
Katsele ja kuuntele
Erkki Vala kertoo
2 videoleikettä
Erkki Vala toimi 1920- ja 30-luvuilla Tulenkantajat-lehden päätoimittajana.
Katsele ja kuuntele
Taiteilijavieraana kirjailija Hilja Valtonen
1 audioleike
Luetuimpia suomalaisia kirjailijoita on ollut ”painosten herrattareksi” kutsuttu Hilja Valtonen.
Katsele ja kuuntele
Kuusi runoilijaa
1 videoleike
Otto Manninen, Heikki Klemetti, Aaro Hellaakoski, Einari Vuorela, P. Mustapää ja Oiva Paloheimo työssä ja levossa vuonna 1948.
Katsele ja kuuntele
Aale Tynni voitti olympiakullan Muoniossa
1 audioleike
Aale Tynni lienee Suomen tuntemattomin olympiavoittaja. Hän saavutti lyriikkasarjan kultaa Lontoon olympialaisissa vuonna 1948.
Katsele ja kuuntele
Arvo Turtiainen muistelee Pentti Haanpäätä
1 audioleike
Työläiskirjailija Arvo Turtiainen muistelee kirjailija Pentti Haanpäätä tässä YLEn radioarkistosta vuonna 2009 löytyneessä äänitteessä. Tulenkantaja-lehden avustajina tutustuneet työtoverit ystävystyivät 1940-luvulla.
Katsele ja kuuntele
Julkaistu 08.09.2006