Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet /

Johannes Virolainen - evakosta ennätysministeriksi

Suomen pitkäaikaisin ministeri Johannes Virolainen (1914-2000) nousi sotien jälkeen Karjalan evakoiden keulakuvaksi ja yhdeksi Keskustapuolueen johtohahmoista. Virolainen ja hänen vaimonsa Kyllikki olivat myös aikansa näkyvimpiä julkkiksia.

Karjalan evakoiden asia merkitsi Virolaiselle paljon. Talvisodan päättyessä 1940 Moskovan rauhaan Virolaisen kotitila Yläsommeen kylässä jäi uuden rajan taakse, kuten myös hänen kotikaupunkinsa Viipuri.

Myöhemmin sotien jälkeen Virolainen nousi sisäasiainministeriön siirtoväenasiain osaston päälliköksi tehtävänään Karjalan evakoiden asuttaminen.

Virolaisen 42 vuoden pituinen kansanedustajaura alkoi 1945. Hän oli Urho Kekkosen yhteistyökumppanina kaikissa tämän hallituksissa läpi 50-luvun. Kekkosen noustua presidentiksi 1956 Virolainen jatkoi puolueensa vakioministerinä.

Virolaisen suhde kansanedustaja Kyllikki Stenrosiin sekä hänen avioeronsa Kaarina Virolaisesta herättivät kohua 1970-luvun lopulla. Myöhemmin sympaattisesta parista tuli kansan parissa jo käsite. Kaksikko oli myös koomikoiden ja imitaattorien suosikkiaiheita, mihin pariskunta suhtautui hyvällä huumorintajulla.

Teksti: Arsi Alenius

AVAINSANAT: avioero, avioliitto, eduskunnan puhemiehet, karjalaiset, karjalaisuus, keskustapuolueet, ministerit, politiikka, siirtoväki

Katsele ja kuuntele

Virolainen asutti karjalaisia

1 videoleike

Sotien jälkeen Suomi etsi asuinpaikan lähes puolelle miljoonalle evakolle. Johannes Virolainen johti sisäministeriön siirtoväenasiain osastoa vuosina 1944–1948.
Katsele ja kuuntele

Johannes Virolainen tentissä

2 audioleikettä

Tohtori Johannes Virolainen (1914–2000) toimi Keskustapuolueen puheenjohtajana vuosina 1965-80. Lohjalaisen Vironperän tilan isäntä oli useaan otteeseen mm. opetus-, maatalous- ja ulkoministerinä ja hoiti pääministerin virkaa 1964-66.
Katsele ja kuuntele

Maalaisliitosta keskustapuolue

1 audioleike

Vuonna 1906 perustettu talonpoikaispuolue Maalaisliitto alkoi 1950-luvulla muokata itsestään keskustaliberaalia yleispuoluetta.
Katsele ja kuuntele

Valtioneuvos Virolainen muistelee juhannuspommia

1 videoleike

Juhannuksena 1979 Suomen Kuvalehdessä julkaistu Johannes Virolaisen haastattelu nosti suuren kohun suomettumisesta ja raivostutti presidentti Urho Kekkosen. Virolainen muistelee, kuinka Kekkonen oli tuolloin jo muuttunut hyvin erilaiseksi ihmiseksi.
Katsele ja kuuntele

Tietolaatikko

Johannes Virolainen syntyi Viipurin maalaiskunnan Yläsommeen kylässä 31. tammikuuta 1914 ja kuoli 11. joulukuuta 2000 Lohjalla.
Toiminut pisimpään kansanedustajana (42 vuotta) sekä ministerinä (6 169 päivää)
Kansanedustaja (Maalaisliitto/Keskustapuolue) 1945–1983 ja 1987–1991, eduskunnan puhemies 1966–1968 ja 1979–1982.
Ministerinimikkeet: pääministeri, ulkoasiainministeri, opetusministeri, valtiovarainministeri, maatalousministeri, ministeri sisäasiainministeriössä, ministeri valtioneuvoston kansliassa.
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ja agronomi 1938, maatalous- ja metsätieteiden tohtori 1951.
Nimitettiin valtioneuvokseksi 1989.
Ensimmäinen puoliso Kaarina Virolainen o.s. Päivölä (1916–2005). Toinen puoliso Kyllikki Virolainen, ent. Stenros, o.s. Salojärvi (1924–2009), jonka kanssa avioitui 1981.