Taisteliko Suomi jatkosodassa liitossa Saksan kanssa?

1 audioleike

Historiantutkijat ovat väitelleet jatkosodan syistä vuosikymmenien ajan. Lasse Vihosen ohjelmassa pohditaan sodan taustaa ja kuullaan autenttisia ääninäytteitä mm. Saksan sodanjulistuksesta Neuvostoliitolle.
Katsele ja kuuntele

Erillissota vai sotaliitto?

2 audioleikettä

Suomi katsoi joutuneensa uuteen sotaan Neuvostoliiton pommitettua sen aluetta 25.6.1941. Mutta jo sitä ennen maa oli sitoutunut sodankäyntiin Saksan rinnalla. Lähtökohdat ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset kuin liittolaisella.
Katsele ja kuuntele

Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

1 audioleike

Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.
Katsele ja kuuntele

Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941

2 audioleikettä

Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.
Katsele ja kuuntele

Suomi hyökkää Saksan rinnalla

1 videoleike

Suomi lähti jatkosotaan kokonaan toisista lähtökohdista kuin talvisotaan. Aseveljeys voimakkaan Saksan kanssa nähtiin mahdollisuutena, jolla talvisodan vääryys voitiin korjata.
Katsele ja kuuntele

Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa

2 audioleikettä

Jatkosodan alettua presidentti Risto Ryti totesi radiopuheessaan 26.6.1941 rauhaa rakastavan kansamme joutuneen jälleen ikiaikaisen vihollisen raa’an hyökkäyksen kohteeksi.
Katsele ja kuuntele

Gerda Rytin puhe jatkosodan alussa

1 audioleike

Presidentinrouva Gerda Ryti piti heinäkuussa 1941 puheen reserviläisperheiden auttamiseksi ja yleisen tunnelman nostamiseksi.
Katsele ja kuuntele

Suomi hyökkää yli vanhan rajan

2 audioleikettä

Salamasodalla edenneet suomalaisjoukot ylittivät vanhan rajan jo heinäkuun lopulla 1941. Komentaja Paavo Talvela lupaa kuitenkin, ettei taistelu lopu ennen kuin Karjala on vapaa.
Katsele ja kuuntele

Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

1 audioleike

Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.
Katsele ja kuuntele

Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941

6 audio- ja 2 videoleikettä

Suomalaisjoukkojen päähyökkäys Laatokan Karjalaan ja Aunukseen alkoi heinäkuussa 1941. Vanha raja ylitettiin 22.7.
Katsele ja kuuntele

Pekka Tiilikainen Aunusta valtaamassa

2 audioleikettä

Rintamareportteri Pekka Tiilikainen kuvaa ensimmäistä suomalaisten valtaamaa aunukselaiskylää ja selostaa Aunuksen kaupungin valtausta. Neuvostoasumisessa on reportterille runsaasti ihmeteltävää.
Katsele ja kuuntele

Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein

6 audioleikettä

Itä-Karjalan liittämistä Suomeen kaavailtiin jo ennen jatkosodan alkamista. Suomalainen miehityshallinto harjoitti etnistä syrjintää, joka teki alueen venäläisväestöstä alemman luokan kansalaisia.
Katsele ja kuuntele

Jatkosodan pohjoisrintama 1941

5 audioleikettä

Saksalais-suomalainen hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa 1941. Se pysäytettiin syyskuussa Rukajärven valtauksen jälkeen.
Katsele ja kuuntele

Rukajärvi vallattu

1 audioleike ja 2 videoleikettä

Martti Jukola raportoi Rukajärven valtauksesta syyskuussa 1941. Reportaasissaan hän kuvaa autiota itäkarjalaista kylää ja suomii sen koulua, sairaalaa ja kirjatarjontaa.
Katsele ja kuuntele

Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

8 audioleikettä

Suomen hyökkäys Karjalan kannaksen valtaamiseksi takaisin alkoi heinäkuun lopussa 1941. Sortavala vallattiin 15. elokuuta ja Viipuri kaksi viikkoa myöhemmin.
Katsele ja kuuntele

Hampaat aseina ja muita sotakuvauksia vuodelta 1941

5 audioleikettä

Kesän ja syksyn 1941 rintamareportaasit kertoivat mm. vihollislinjojen taakse eksyneestä partiosta, motin pehmityksestä ja sisukkaasta suomalaisvangista, joka puri vihollista nenään.
Katsele ja kuuntele

Karhumäen valtaus 1941

4 audioleikettä

Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän kannaksen valtaukseen joulukuussa 1941. Suomalaiset marssivat Karhumäkeen 5. joulukuuta.
Katsele ja kuuntele

Asemasotaa 1942-1944

7 audioleikettä

Syksyn 1941 etenemisvaiheen jälkeen suomalaiset joukot määrättiin jäämään saavutetuille linjoille. Alkoi kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasodan vaihe.
Katsele ja kuuntele

Suursaaren valtaus 1942

1 audioleike

Suomalaiset saivat haltuunsa talvisodassa Neuvostoliitolle menetetyn Suursaaren. Hyökkäysoperaatiota johtanut kenraalimajuri Aaro Pajari piti kiitospuheen joukoilleen 28.3.1942.
Katsele ja kuuntele

Tuhansittain sotavankeja kuoli nälkään ja tauteihin

2 audioleikettä

Suomi otti jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana vangeiksi noin 56 000 neuvostosotilasta. Vajaa kolmasosa heistä menehtyi leireillä heikkojen olosuhteiden johdosta, osa myös tarkoituksellisen julmuuden tähden.
Katsele ja kuuntele

Paavo Talvelan sotamuistelmat

2 audioleikettä

Kenraali Paavo Talvelan 1970-luvulla ilmestyneistä muistelmista odotettiin sensaatiota. Jatkosodassa Talvela komensi 6. armeijakuntaa ja toimi Laatokan Karjalan joukkojen komentajana. Oheisessa ohjelmassa käydään läpi Talvelan toimintaa sotien aikana.
Katsele ja kuuntele

Adolf Ehrnrooth muistelee Mannerheimia

1 audioleike

”Majuri ei kuole, koska majurilla on niin kirkkaat silmät”, marsalkka Mannerheim totesi jatkosodassa haavoittuneelle Adolf Ehrnroothille vuonna 1941.
Katsele ja kuuntele

Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

3 audioleikettä

Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa.
Katsele ja kuuntele

Mannerheimin kiitospuhe syntymäpäivillä 1942

1 audioleike

Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin Immolaan pysäköidyssä salonkivaunussa kesäkuussa 1942.
Katsele ja kuuntele

Sota-Helsingin kasvot

1 videoleike

Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.
Katsele ja kuuntele

Sotavuosien Paasikivi

2 audioleikettä

J. K. Paasikivi tuli laajalti tunnetuksi vasta vuonna 1939 Suomen ja Neuvostoliiton alueneuvotteluissa, joissa hän edusti selkeästi myöntyväisempää linjaa kuin esimerkiksi ulkoministeri Eljas Erkko. Mutta miten Paasikivi sotavuosina toimi ja mitä hän ajatteli?
Katsele ja kuuntele

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

2 audio- ja 3 videoleikettä

Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.
Katsele ja kuuntele

Usko Saksan voittoon alkaa horjua

2 audioleikettä

Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto näki syksyllä 1942, että sotaa on jatkettava, vaikka usko Saksan voittoon alkoi horjua. Sensuuri piti huolen siitä, ettei ylilyöntejä tai julkisia epäilyksiä esitetä.
Katsele ja kuuntele

Sota-ajan joulu

5 audioleikettä

Vuosina 1939 - 1944 joulua vietettiin korsuissa, ampumahaudoissa ja evakossa. Sota leimasi myös kotirintaman joulua - elettiin säännöstelyaikaa ja kaivattiin läheisiä.
Katsele ja kuuntele

Rintamalotan tarina

1 videoleike

Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."
Katsele ja kuuntele