Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet /

Yleislakko seisautti Suomen

1956

Kuva: Yleislakko sai joukot liikkeelle. YLE kuvanauha/Filmiseppo.

Samana päivänä kun Kekkonen aloitti kautensa presidenttinä, SAK julisti maahan yleislakon. Lähes kolme viikkoa kestänyt lakko kuumensi tunteet äärimmilleen.

Eri puolilla maata syntyi rähinöitä, kun lakkovahdit yrittivät estää bensan jakelun.

Lakkolaiset saivat läpi vaatimuksensa. Tuntipalkkoja korotettiin 12 markalla. Korotus oli kuitenkin inflaation vuoksi äkkiä syöty.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: Eduskunta, lakot, mellakat, mielenosoitukset, MTK, presidentit, SAK, säännöstely, työriidat, työtaistelut, vaalit, Yleislakko 1956

Katsele ja kuuntele

Marsseja ja rettelöitä

1 audio- ja 1 videoleike

Vuoden 1956 yleislakkolaisten henkeä kohotettiin marssein ja puhein. Monissa kaupungeissa lakkolaisten liikehdintä johti käsikähmään ja rähinöintiin.
Katsele ja kuuntele

Taustalla myös politiikka

1 videoleike

Yleislakon välitön syy oli taloudellinen, mutta taustalla oli myös poliittisia syitä. Kamppailu sodan jälkeisen Suomen johtajuudesta ja toistuvat hallituskriisit olivat ajalle tyypillisiä.
Katsele ja kuuntele

Monenlaista riesaa

1 videoleike

Yleislakko kosketti tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia. Ensimmäisen lakkoviikon jälkeen lakon johto kuitenkin pääsi hallituksen kanssa sopimukseen jakeluun päästettävästä bensamäärästä.
Katsele ja kuuntele

Eduskunta pui yleislakkoa 1956

1 audioleike

Yleislakon jälkipyykkiä pestiin luonnollisesti myös eduskunnassa. Keskustelua herätti myös lakon aikainen tiedonvälitys.
Katsele ja kuuntele

Yleislakko puhutti pitkään

3 audioleikettä

Kevään 1956 yleislakon aikana ilmestyi vain SAK:n Palkkatyöläinen-lehti. Yleisradion Pienoisparlamentti sai tästä aiheen pohtia, polkivatko lakkolaiset sananvapautta.
Katsele ja kuuntele

Mitä jäi käteen yleislakosta?

1 audioleike

Vuoden 1956 yleislakkolaisten vaatimuksena oli tuntipalkkoja nosto 12 markalla. Palkankorotukset syötiin kuitenkin pian hintojen nousun jatkuessa ja lamakauden alkaessa.
Katsele ja kuuntele

Tietolaatikko

Yleislakko alkoi 1. maaliskuuta 1956 ja kesti lähes kolme viikkoa.
Lakon syynä oli elinkustannusten nousu, kun sodanjälkeinen hinta- ja palkkasäännöstely nopeasti purettiin.
Yleislakolla oli myös poliittisia syitä.
Lakkoon osallistui lähes puoli miljoonaa työntekijää.
Lisäksi MTK julisti elintarvikkeiden luovutuslakon.
Kiista saatiin päättymään, kun tuntipalkkoja korotettiin 12 markalla.