Blogikirjoitteluni rupesi hyytymään joulukuun alussa. Pojalla oli unihäiriöitä, minkä seurauksena kaveria sai kantaa parikin tuntia sylissään keskellä yötä. Öinen pihamaa tuli tutuksi, kun sitä tuijotteli kitisevä lapsi sylissään. Unettomista öistä puolestaan seurasi se, että ei ehtinyt muuta kuin nukkua ja käydä töissä. Blogin kirjoittaminen ei ollut mielessä ihan päällimmäisenä.
