Erilaiset alakulttuurit, uskonnot ja ideaologiat muokkaavat katukuvaa omilla pukeutumis- ja käyttäytymiskoodeillaan.

Gootti ja Krishna-munkki erottuvat perusharmaasta katuvilinässä. Siitä, miten gootiksi tai munkiksi päätyy ja millaista on arki, kertovat Kaisa Paavilainen ja Muniraja Dasa.


MUSTAA PVC:TÄ JA ORANSSI KAAPU

Kun järvenpääläinen Kaisa pukee aamulla päälleen mustan hameen ja pvc-korsetin ja tekee kasvoilleen huolitellun meikin, on Krishna-liikkeeseen kuuluva Muniraja ollut valveilla oranssissa kaavussaan jo tuntikausia.

Muniraja herää Krishna-temppelissä yleensä aamuneljään mennessä, ja ennen aamiaista hän on jo osallistunut aamumeditaatioon ja lauluhetkeen. Kaisa puolestaan poistuu kotoa ilman meikkiä ja goottilaista vaatekertaa vain ratsutalleille ja roskia viemään.


MIROSTA TULI MUNIRAJA

Vielä 1990-luvun alussa Muniraja oli Miro, järvenpääläinen nuori mies, joka lukion, armeijan ja vuoden kestäneiden hotelli- ja ravintola-alan opintojen jälkeen alkoi etsiä itselleen vakavasti uutta suuntaa. Materialistiset arvot ja elämän oravanpyörä kyllästyttivät nuorta Miroa.

Henkinen pohdiskelu kesti vuosia. Miro luki New Age -uskonnoista, Kungfutsen opeista ja shamanismista. Lopulta hän löysi etsimiään vastauksia Krishna-liikkeestä, jonka jäseniä kutsutaan usein katukielessä harekrishnoiksi. Uusien oppien valossa myös perheen talouskriisi tuntui olevan merkki Krishnalta ja kutsu nöyrempään ja hengellisempään elämään.

Nyt Miro on munkki nimeltä Muniraja Dasa, ja Krishna-temppeli on hänen kotinsa. Hän on Krishna-liikkeen oppien mukaisesti luopunut kaikista päihteistä, liha- ja kalaruuista, uhkapeleistä ja seksistä. Elämä on pyhitetty Krishnan palvelemiselle.

Muniraja ei olisi koskaan halunnut elää nk. tavis-elämää. Sen sijaan elämä temppelissä tuntuu hyvältä - se on yksinkertaista mutta värikästä. Muniraja tutustuu palvelutyönsä ohessa sadoittain uusiin ihmisiin ja käy mielenkiintoisia keskusteluja päivittäin, ja aika ajoin hän matkaa Intiaan latautumaan henkisesti.


KAISA EI TINGI TYYLISTÄ

Kaisan mielestä gootit ovat kiinnostuneet tyylistä, estetiikasta ja musiikista. Goottilaisuus ei ole mikään ideologia eivätkä gootit jaa yhteisiä mielipiteitä edes pukeutumisesta, mutta monet gootit pitävät mielellään yhteyttä toisiinsa.

Goottien alakulttuuri perustuu vahvasti sen juurille punk-musiikissa. Goottipunk ja goottirock kehittyivät 1970-luvun lopulta lähtien musiikin alalajeiksi, ja koska musiikin kuuntelijat pukeutuivat mustaan, lähti tyyli kehittymään mustista vaatteista ja hakaneuloista monimuotoisemmaksi asusteiden kirjoksi. Nykyään gootit ottavat usein vaikutteita historiallisista pukeutumistyyleistä, ja 1990-luvun lopulta lähtien etenkin viktoriaaninen tyyli on saanut goottipiireissä suosiota.

Kaisalle goottilaisuudessa onkin kyse ennen kaikkea estetiikasta. Hän on myös aina ollut kiinnostunut muodista, joka hänen mielestään on mennyt vain alaspäin 1960-luvulta alkaen. 1980-luvun muoti on Kaisalle täydellinen kauhistus!

Oman goottityylinsä Kaisa löysi 15-vuotiaana. Hän ei pidä sitä omalla kohdallaan ohi menevänä innostuksena, vaan tyylinä, joka tulee säilymään.

Kaisan perustarvikkeisiin meikkien ja ja mustien hameiden lisäksi lukeutuvat mm. tekotukka, tekokynnet, tekoripset, korkeat korot ja korsetti.

Valkoista tekotukkaansa Kaisa kantaa kunnialla, vaikka se painaisi kymmenen kiloa. Pienet epämukavuudet eivät Kaisaa häiritse - joskus korsetti kiristää, toisinaan korkeat korot liukuvat lumihangessa, mutta tyylistä Kaisa tinkii vain harvoin.


ARJEN KOMPROMISSEJA

Kummatkin joutuvat tekemään kompromisseja arjessaan. Kaisa ei voi mennä tallitöihin tai ratsastamaan gootti-asussa ja –meikeissä. Eikä kuluneena talvena voinut aina pitää korkeita korkojakaan.

Munirajan ja muiden munkkien on ollut pakko tehdä joitakin kulttuuria myönnytyksiä tapoihin, sillä esimerkiksi Intiassa munkit eivät keskustele naisten kanssa tai ota heihin katsekontaktia. Täällä sitä pidettäisiin epäkohteliaana.

Ja vaikka Muniraja pitää lähes aina munkin ”virka-asua”, joutuu hänkin toisinaan talvisin vaihtamaan sandaalit saappaisiin ja verhoutumaan kaavun sijaan paremmin säätä mukaileviin päällysvaatteisiin.


KATUKUVAN VÄRIKKÄÄT JA VAKAUMUS

Vaikka sekä Kaisa että Muniraja erottuvat katukuvasta, he ovat saaneet varsin vähän negatiivista palautetta ihmisiltä. Monet ovat Munirajan mukaan olleet kiinnostuneita hänen ajatuksistaan ja uskonnostaan. Kaisa puolestaan saa kehuja tyylistään, kauniista hameesta tai vaikkapa hiuskoristeesta.

Kumpikin uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua he ovat edelleen valitsemallaan tiellä. Kaisa uskoo pitävänsä kiinni tyylistään ja Muniraja toivoo pääsevänsä syvemmälle henkisiin harjoituksiin.


Toimittaja Kimmo Saares
Taustatoimittaja Linda Lappalainen

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Tietoa Krishna-liikkeestä:
www.harekrishna.fi
wikipedia.org/Krishna-liike

Tietoa gooteista:
www.gootti.net
www.clubschatten.net
www.wikipedia.org/Gootti