Vapaan naisen tunnustuksia

Julkaistu maanantaina 13.07.2009 0 143

Maanantaisin 13.7. alkaen klo 22.15

Amerikkalainen dokumenttiohjaaja Jennifer Fox kartoittaa nykynaisen maailmaa 17 maassa oman elämänsä dramaattisten käänteiden keskellä.

Kuusiosaisen sarjan Vapaan naisen tunnustuksia ensimmäisessä osassa tutkaillaan, mitä on naisen vapaa elämä.

Yllättävä raskaus ja keskenmeno saavat Jenniferin miettimään pitäisikö luopua itsenäisyydestään ja hankkia lapsi. Mitä biologinen kello tarkoittaa sinkkunaiselle?

Sarjan kolmannessa osassa, Intiassa Jennifer kohtaa naisia jotka suhtautuvat seksuaalisuuteen toisin kuin hän itse. Mikä on vapauden hinta?

Sarjan neljännessä osassa Jennifer matkaa Moskovasta Sveitsiin, New Yorkista Kambodzhaan. Kaikkialla on sama jako hyviin ja huonoihin tyttöihin.

Sarjan kahdessa viimeisessä osassa Jennifer kohtaa Pakistanissa miesten ylivaltaa vastustavia musliminaisia, ja Jennifer ja Patrick yrittävät keinohedelmöitystä.

Raskaus - luonnollinen juttu

Julkaistu maanantaina 15.06.2009 2 152

 

”Synnytys ei ole ihmesuoritus”, muistuttaa kätilö Pirjo Härmä.

TV1 esittää kesällä Kätilöt-sarjaa, joka kuvaa ruotsalaisen Huddingen synnytyssairaalan elämää. Dokumentaarisessa sarjassa seurataan kätilöiden työtä vuorokauden ympäri.

”Sarjassa näkyy samantyyppistä hoitoa kuin meilläkin. Dokumentista välittyy hyvä vuorovaikutus, empatia ja asioista kertominen sekä synnyttäjälle että miehelle”, kuvailee kätilö Pirjo Härmä Oulusta.

”Suomalaisilla kätilöillä – etenkin vanhemmilla – olisi jonkin verran oppimista empaattisuudessa. Nuoremmat kätilöt ovat nykyisin luontojaan hyviä vuorovaikuttajia.”

Suomen Kätilöliitto on valinnut Pirjo Härmän Vuoden 2009 kehittäjäkätilöksi.

Teoria ja käytäntö

Härmän mielestä raskaus ja synnytys ovat yhä enemmän muuttuneet luonnollisesta tapahtumasta hoidettavaksi sairaudeksi.

”Kun puutumme normaalin synnytyksen kulkuun, tarkoitamme hyvää, mutta teemmekin pahaa.”

”Kätilöiden opetus puhuu normaalin synnytyksen puolesta ja kätilön omista keinoista auttaa synnyttävää naista. Käytännön työ ja jo syntynyt hoitokulttuuri ohjaa heidät pian medikalisoitumisen tielle.”

Ansioitunut kätilö harmittelee sitä, että hoitohenkilökunta ei uskalla luottaa omaan ammattitaitoon tai saati naisen kykyyn synnyttää normaalisti.

Synnytä, synnytä!

Suurin osa synnyttäjistä haluaa kivuttoman – jopa tunnottoman synnytyksen.

”Tämä juuri on puuttumista luonnolliseen tapahtumaan. Yksi toimenpide johtaa toiseen ja kolmanteen. Sitten puudutettu nainen makaa sängyssä, haluaa levätä, jopa nukkua synnytyksen aikana. Paradoksaalista”, Härmä sanoo.

”Puudutuksen sijaan pitäisi liikkua, kuunnella kehoaan ja tehdä töitä lapsensa syntymän eteen. Synnytys on vain työ lapsen syntymän eteen, ei mikään ihmesuoritus. Synnytys menee niin kuin menee, kaikki ei ole meidän käsissä eikä sitä voi suunnitella.”

”Kivun hoito ei ole pelkästään paha asia. Se on todella tarpeellista oikein ja tarkoituksenmukaisesti käytettynä. Synnyttäjät, lääkärit ja kätilöt käyttävät sitä kuitenkin liikaa, ilman todellisia perusteluja.”

”Tässä olisi kehittämisen paikka ja tätä olisin itse halunnut enemmän kehittää. Nykyisin ei ole aikaa ja mahdollisuuksia tarpeeksi olla läsnä arkipäivän työssä ja keskustella henkilökunnan kanssa”, Härmä toteaa.

Suomessa pätkäimettäjät

Härmä harmittelee sitä, äitiysneuvoloista puuttuvat kätilöt. Hän toivoisi naistenneuvolaa, johon naisten asiat keskitettäisiin. Naisia auttaisivat niin terveydenhoitaja kuin kätilö.

”Synnytysvalmennus on nykyisin laadultaan sattumanvaraista eikä se opasta ja ohjaa naista synnyttämisessä luonnolliseen, osallistuvaan suuntaan.”

”Suomessa imetetään Pohjoismaista vähiten. Imetys lopetetaan turhan aikaisin ja usein terveydenhoitajan "luvalla". Äitejä ei motivoida, ohjata ja kannusteta tarpeeksi. Toki ymmärrän, että terveydenhoitajille sälytetään kaikenlaisia töitä.”

Synnytyssairaalat ovat lyhentämässä äitien hoitoaikoja entisestään. Äidit lähtevät vuorokauden, kahden kuluttua synnytyksestä.

”Miten neuvoloiden terveydenhoitajat pystyvät vastaamaan esimerkiksi kotikäyntien tarpeeseen? Kotikäynneillä Suomen mittakaavassa käydään hyvin eri tavalla eri kunnissa.”

Hyvä kätilösuhde

Jo synnyttäneistä tuntuu, että synnyttämisessä on kadotettu maalaisjärki ja synnytyksissä vaaditaan hyysäämistä.

Äideiltä puuttuu oma-aloitteisuus ja heittäydytään sairaammaksi kuin ollaankaan. Asiat suunnitellaan tarkasti alusta loppuun saakka ja maailma romahtaa, mikäli kaikki ei mene niin kuin on suunnitellut.

”Ihmiset tietävät enemmän synnytyksestä, kivunlievityksestä eivätkä enää luota ammattilaisen näkemykseen synnytyksen hoidosta. Ihmisillä on oma näkemys asioiden kulusta ja netistä haetaan tietoa, joka välttämättä ei sovi yhtään omaan tilanteeseen.”

Pirjo Härmä painottaa vuorovaikutuksen ja hyvän hoitosuhteen merkitystä.

”Teknisesti tai muuten huonommin mennyt synnytys ymmärretään ja hyväksytään, jos kätilö tai lääkäri on ollut empaattisia. Hyvin mennyt synnytys ja ihana lapsi saattavat jäädä negatiiviseksi kokemukseksi juuri huonon vuorovaikutuksen tai empatian puutteen takia.”

Pirjo Härmällä on jäänyt pitkän uran aikana synnytyksiä lähtemättömästi mieleen.

”Muistan erään hoitamani perheen, joka sai kuolleen, täysiaikaisen lapsen. Se tunneskaala ja yhdessä tekemisen ja olemisen tunne ja vielä kiitos kaiken kokemamme jälkeen. Siinä oli sitä, miten olen halunnut itse kätilönä tehdä tätä työtä.”

Teksti: Minna Paavilainen

 

Kätilöt-sarja keskiviikkoisin TV1:llä klo 19.55.

Kahdeksan osan jälkeen nähdään sarjan kuusiosainen norjalaisversio, joka kertoo Buskerudin sairaalan kätilöistä.

 

Synnytysvalmennus siirtyy nettiin