Viime sodissa suomalaiselle aseistakieltäytyjälle oman maan sotilas oli paljon suurempi uhka kuin vihollisen sotilas. Aseistakieltäytyjä kun saatettiin lynkätä muitta mutkitta joukon voimalla. Selitys oli se, että miksi tuo loinen saa elää meidän veren hinnalla. "Käpykaartilaisten metsästys" karkasi monesti käsistä, vaikka suomalaisen sotilaan velvollisuus olisi ollut luovuttaa henkilö tuomittavaksi yhteiskunnalle. Olisi tervettä nähdä asiasta laajempi keskustelu, ja samalla miettiä, miten turvassa omilta sotilailta nykyaikana on esim. siviilipalvelusmies. Kuka puolustaa häntä ja hänen oikeuksiansa myös sodan aikana. Hänen oikeuksistansa on myös huolehdittava kriisin aikana ei pelkästään rauhan aikana. Näin on tehtävä jos siviilipalvelus on hyväksyttävää yhteiskunnan sisällä.

– Anonyymi (ei varmistettu)