Jos huostaanotetun lapsen vanhemmilta kysyy, niin valtaosan mielestä lähes jokainen huostaanotto on aivan turha, pienestä syystä tehty ja jopa laitonkin. Hyvin harva heistä rohkenee myöntää, että lapsilla ei ole hyvä ja turvallista olla kotona. Ei osata ajatella minkälaisia jälkiä levoton lapsuus jättää, mutta osataan kyllä syytellä avun antajia sekä ihmisiä jotka ovat lapsesta huolissaan. Usein esim. nuorten huume- ja päihdekokeilut tulevat ilmi vasta sijoituksen aikana, koska nuori on onnistunut salaamaan asian vanhemmiltaan. On niin helppoa laittaa lapsen oireilut ja nuoren paha olo jne sijaisperheen tai lastensuojelun syyksi, se on paljon helpompaa kuin peiliin katsominen.

Kuinka moni nuori lähtisi vapaehtoisesti sijoitukseen? Kuinka moni nuori kertoo vanhemmilleen käyttävänsä päihteitä? Syitä huostaanottoon on yhtä monta kuin selitystäkin. Totuus on kuitenkin se, että huostaanottoon pitää aina olla painavat perusteet, se on äärimmäinen toimenpide jota ei tehdä kevyin perustein.

”Huostaanotot pitäisi tehdä paljon aikaisemmin kuin nyt tehdään. Minut ja pikkuvelikin olisi pitänyt ottaa huostaan aiemmin, olisimme säästyneet paljolta pahan näkemiseltä, ” Tämä on surullista mutta totta liian monen lapsen kohdalla.

– Välittäkää ja puuttukaa ajoissa (ei varmistettu)