Vanhemmuus on ennen kaikkea läsnäoloa ja läheisyyttä, rakkauden osoittamista ja rajojen asettamista. Siinä ei ole oleellista se, pystyvätkö vanhemmat juoksemaan lapsensa perässä.
Vaikeakaan fyysinen vamma ei siis saisi olla este esimerkiksi hedelmöityshoitoihin pääsemiselle. Lääkäreilläkin olisi asenteissa paljon parantamisen varaa.

Entä, jos vanhempi sattuukin vaikkapa huomenna vammautumaan auto-onnettomuudessa, otetaanko lapset sitten heti huostaan, kun äiti tai isä ei pystykään huolehtimaan heistä ilman ulkopuolista apua. Tuskinpa vain. Kun esimerkiksi päihdeongelmaiset saavat hankkia lapsia ilman minkäänlaista kontrollia, on kohtuutonta, että fiksujen vammaisten oikeus vanhemmuuteen kyseenalaistetaan - ja vieläpä törkeällä tavalla.

Ohjelmassa tuotiin esille monia tärkeitä asioita, kiitos Tiinan ja Jukan avoimuuden. Voimia teille!

– Satu Järvinen (ei varmistettu)