Mielenkiintoinen aihe ohjelmassa, kiitos siitä! Harrastuksien antama jonkinlainen esiintymiskokemus tai joukkuetoiminta yleensä luovat lapsuudesta asti pohjaa aidolle hyvälle terveelle itsetunnolle.
Tekipä lapsi myöhemmin elämässään mitä hyvänsä, niin usko itseensä ja omiin siipiinsä on kaiken a ja o elämänkannustimina. Tämän on ainakin jo omassa lapsuudessani saanut kokea eri harrastusten myötä. Samoin oma jälkipolvi on saanut vastaavat peruseväät itselleen. Siksi myös ehkä odotinkin ohjelmasta enemmän varsinkin tuon kilpailuvietin ja sen toteuttamisen osalta perusteluita. En toivoisi asenteellisia sukupuolikliseisiä määrittelyjä tasa-arvoittavassa nykyelämässä taikka vain rahalla mitattavissa olevia arvoja. Kyllä kaikkiin harrastuksiin panostaminen totta kai vie täysillä mukanaan tai sitten lopahtaa, mutta kuitenkin on saanut mahdollisuuksia osallistua elämässä eri ikäkausina erilaisiin tapahtumiin. Totta kai kaikella on oma hintansa ja omat mittarinsa, kaikkea ei kuitenkaan voi nähdä pelkillä silmillä, vaan tulokset voivat kantaa vuosikymmenien päähän, jolloin vasta voi nähdä/mitata kokonaisuuden.Vanhemmat myöskin joutuvat kasvamaan jälkipolvensa myötä, Annettua aikaa ei saa enää takaisin. Se on käytettävä tässä ja nyt. Parhaaksi katsomalla tavalla. Huominen voi olla ainakin paremmin. Mene ja tiedä. Elä ja opi.

– Jokapaikanhöylä (ei varmistettu)