Olen yli 6- kymppinen mies ja kyynelsilmin katselin Heljän tarinaa. Toivottavasti hänen eteen sattuu avoin ja luotettava lähimmäinen.
Tein vuosia päihdetyötä ja myöhemmin työtä vammaisten kanssa. Molemmat ovat hyvin avoimia ja rehellisiä ja ystävällisiä.
Minulle on tullut tapa tervehtiä vastaantulevaa - ei tietenkään jokaista kadulla, mutta juuri mainiun ryhmän edustajia.
Kauppapaikoissa saatan sanoa jonkun sanan - miten menee tms. Jos henkilö vastaa tervehdykseen tai parin sanan juttuun niin siitä on helppo jatkaa.
Ellei vastaa, olen kuitenkin tarjonnut tervehdystä ja jatkan matkaa. Eikä juttu aina lähde tervehdyksen vastaamiseenkaan - mutta mitäs siitä
Minulle on tullut paljon tuttuja juuri tämän tavan takaa. Olen hyvin kiitollinen heistä ja olen kiitollinen kun he tervehtivät minua.
Niimpä....niin, monet itseään terveinä pitävät eivät tervehdi - eivät edes heitä joita pitävät terveinä. Miten sitten näitä.

– vammaistyöstä kiitetty (ei varmistettu)