Se, että sketsiohjelmassa käsitellään vammaisuutta huumorin avulla on mielestäni positiivinen ilmiö. Huumori on keino vähentää asian ympärillä olevan kielletyn puheenaiheen leimaa. Olen myös huomannut, että terveet suhtautuvat asiaan paljon kriittisemmin kuin oikeasti vammaiset ihmiset. Miksi? Pelkäämmekö me "terveet" että terveen ja vammaisen raja alkaa hämärtyä, jos vammaisillekin saa alkaa nauramaan?

– Mona (ei varmistettu)