Olen kanssasi samaa mieltä. Kun puhumaton otetaan puheeksi, sielukin kevenee. Ihmiselon kohdalla se tarkoittaa sitä, että kun tietää joku päivä kuolevansa, voi jokaisen päivän elää kuin se olisi viimeinen.
Itse en ymmärrä, miten kaiken tiedon valtateiden keskellä ihminen kieltäytyy hyväksymästä sitä tosiasiaa, että hänen aikansa on täällä rajallinen. Sitä ei kannata haaskata ja hukata. Elämä on lahja!

– Anonyymi (ei varmistettu)