Huomaan, että tämä viesti on kirjoitettu mm. minun viestini pohjalta ja sen vuoksi vastaan selkeästi:

- en palvo urheilua / henkilöitä.
- en ole urheilija.
- aivan sama kuka käryää, kunhan käryää todistettavasti.
- Doping aiheena ei ole mikään tabu ja siitä pitääkin keskustella, mutta ilman typeriä spekulointeja.
- minua kirvelee vain se, miten kylmäksi tämä maailma on mennyt, kun ihmiseltä katoaa etiikka ja se bisnes astuu tilalle!

Viimeisellä ranskalaisella viivalla viittaan siihen, että ennen elokuvan julkaisua entiset urheilijat tuotiin median ryöpyteltäväksi kuulopuheiden perusteella. Se selvästi toi elokuvan suuren yleisön tietoisuuteen ja oli harkittu teko elokuvan markkinoinnissa. Jos jollain ihmisellä on saavutukset takana ja on ylpeä niistä, koska niistä hänet tullaan muistamaan, niin minkä takia sellaista ihmistä täytyy kiusata pelkkien kuulopuheiden perusteella? Senkö takia, että joku voi markkinoida elokuvansa, vai sen takia, että tirkistelynautintoiselle katsojalle annetaan viihdettä?

Pointti on se, että jos jotain epäillään ja mehukkaat lehtiotsikot painetaan henkilön kasvojen kera, niin silloin pitäisi ehdottomasti olla näyttöä! Siihen ei riitä se, että haastatellaan ihmisiä, jotka avaavat suunsa 40 vuotta liian myöhään. Olisivat puhuneet silloin, kun oli vielä mahdollista tehdä asianmukaiset testit.

Elokuvan tekemiseen on varmasti mennyt paljon paukkuja ja vaivaa, mutta tekijät itse loivat tarpeettoman skandaalin ja sitä en tule hyväksymään. Jokin raja pitää nykypäivän markkinoinnissa olla.

– Jaakko Talvitie (ei varmistettu)