Kun on kolmekymppisenä miehenä vain kokenut sen verran että on juuri ja juuri seurustellut joskus elämässään niin ihan hyvä kuulla kun joku kertoo että miltä se rakkaus tuntuu.

Sikäli kuitenkin että vaikka on ei ole paljoa kokemusta niin samalla on saanut vältettyä monta karikkoa eikä ole ns. "toisella kierroksella".

Osalla on ehkä kuvitelmat että tällainen henkilö olisi erityisen epäsosiaalinen, täydellisen ruma tai lihava eikä osaisi jutella ihmisten tai naisten kanssa.
Mikä ei pidä paikkaansa.

En ole epätoivoinen ja minullakin on naiselle kriteerit joista en ole luopumassa.

Mieluummin yksin kuin parisuhteessa vain muodon vuoksi tai toisen kanssa joka ei sovi omaan elämään kumppaniksi.

Tietysti on myönnettävä itselle että on rakkauselämän suhteen täysi raakile samaan aikaan kuin osa on kokenut sen moneen kertaan.

Osa lässyttää itsetunnoista ja itsevarmuuksista, mutta tosiasia on niin että jos miehenä ei satu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan niin kukaan ei sinua huomaa.

– Pakko katsoa (ei varmistettu)