"Itseasiassa nousu alkoi jo 1700 -luvun puolella ja jatkui 1800- ja 1900- luvuilla suurin piirtein muun Euroopan tahtiin. Talodellinen nousu oli sidoksissa yleiseen tekniikan ja talouden kehitykseen, ei siihen kuka tätä maata hallitsi. Mitä taasen tulee tuohon "kolonialismiin" niin maan voimavaroilla on paha tapa suuntautua maan pääkaupunkia kohti, huomaat sen nykypäivänkin Suomesta jossa maaseutu autioituu ja Helsinki vain kasvaa,"
Sillä, että Suomi oli Euroopan köyhimpiä alueita, ei ole mitään tekemistä tuon 1700-luvulta alkaneen taloudellisen kasvun kanssa. Kasvua oli kaikkialla ja suhteellisesti Suomi pysyi silti yhtenä köyhimmistä alueista. Tähän ei vähiten vaikuttanut se, että emämaa Ruotsi piti tiukasti kaupankäynnin näpeissään. Tapulikaupunkioikeudet poistuivat vasta Venäjän aikana. Kummallista kyllä, Venäjän alaisuudessa Suomen voimavarat eivät valuneet samalla tavalla Moskovaan kuin ne olivat Ruotsin alaisuudessa valuneet Tukholmaan.
Mielenkiintoista on myös se, että ruotsinvallan ajalta Suomessa ei ole kovin paljon merkittäviä kivirakennuksia muutamia sotilastarkoituksiin rakennettuja linnoja lukuun ottamatta. Tämä johtunee siitä, että Suomea pidettiin puskurina Venäjää vastaan eikä alueena, jonne kannattaisi investoida esimerkiksi opetukseen tai kulttuuriin liittyviin rakennuksiin.
lauantaina 19.01.2013
"Itseasiassa nousu alkoi jo 1700 -luvun puolella ja jatkui 1800- ja 1900- luvuilla suurin piirtein muun Euroopan tahtiin. Talodellinen nousu oli sidoksissa yleiseen tekniikan ja talouden kehitykseen, ei siihen kuka tätä maata hallitsi. Mitä taasen tulee tuohon "kolonialismiin" niin maan voimavaroilla on paha tapa suuntautua maan pääkaupunkia kohti, huomaat sen nykypäivänkin Suomesta jossa maaseutu autioituu ja Helsinki vain kasvaa,"
Sillä, että Suomi oli Euroopan köyhimpiä alueita, ei ole mitään tekemistä tuon 1700-luvulta alkaneen taloudellisen kasvun kanssa. Kasvua oli kaikkialla ja suhteellisesti Suomi pysyi silti yhtenä köyhimmistä alueista. Tähän ei vähiten vaikuttanut se, että emämaa Ruotsi piti tiukasti kaupankäynnin näpeissään. Tapulikaupunkioikeudet poistuivat vasta Venäjän aikana. Kummallista kyllä, Venäjän alaisuudessa Suomen voimavarat eivät valuneet samalla tavalla Moskovaan kuin ne olivat Ruotsin alaisuudessa valuneet Tukholmaan.
Mielenkiintoista on myös se, että ruotsinvallan ajalta Suomessa ei ole kovin paljon merkittäviä kivirakennuksia muutamia sotilastarkoituksiin rakennettuja linnoja lukuun ottamatta. Tämä johtunee siitä, että Suomea pidettiin puskurina Venäjää vastaan eikä alueena, jonne kannattaisi investoida esimerkiksi opetukseen tai kulttuuriin liittyviin rakennuksiin.
– Anonyymi (ei varmistettu)