Laki käännettiin mutta suomalaisten painostuksesta ja senkin jälkeen sitä viivyteltiin niin, että käännös julkaistiin 15 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Ja virkakielenä käytettiin ruotsia, joten vaikka laki olikin käännetty, asiointi tapahtui silti ruotsiksi. Eikä tainnut se suomenkielen opetuskaan kummoista tuolloin olla, joten hienoksi eleeksi taisi tuo lain suomentaminen käytännössä jäädä.

Ei suomenkielen asemasta 1700-luvulla kannata paljon meteliä pitää. Faktaa on, että 1809 Suomen siirtyessä Ruotsilta Venäjälle, Suomen viralliseksi kieleksi määrättiin Ruotsi. Tämä johtui siitä, että hallintoa ei kerta kaikkiaan pystynyt järjestämään suomeksi kun virkamiehet eivät sitä osanneet. Suomenkielen aseman virallistamiseen meni vielä vuosikymmeniä venäjänvallan aikanakin. Ruotsalainen virkamieskunta ei olisi antanut suomenkielelle mitään virallista asemaa vielä 1850-luvullakaan. Onneksi eräs J.V. Snellman teki esityksen suoraan keisarille, joka määräsi että suomenkielestä pitää tulla Suomen toinen virallinen kieli ruotsin rinnalle.

– Anonyymi (ei varmistettu)