Yksi asia, josta ohjelmassa ei juuri puhuttu, oli biologinen lainalaisuus:
40 ikävuoden lähestyminen hedelmällisyysmielessä ja sen jälkeiset menopaussivuodet ihan kaksimielisesti tulkittuna. Mitä tehdä, jos on pari vuotta jäljellä, mittarissa 38! ja mörkönä "=40"? On kiire. On kiire. Mutta vielä vähän aikaa. Miten se pitäisi käyttää, jos on "tulosorientoitunut"?
Mielestäni nainen voisi räknätä kunkin raajansa kynsilakatuilla ulokkeilla viisi sulhasehdokasta:
1) Ne lukion winnerit ja loserit, jotka mietitytti ja kiinnosti mutta joita ei uskaltanut
2) Nettiin laitetun ilmoituksen parhaat (tai ainoat) vastanneet
3) Työpaikan viisi parasta urhoa
4) Valitun baari(-illa)n joie d' vivressä kohdatut viisi parasta häntäheikkiä
Näistä naisen tulisi maata kustakin ryhmästä yhden hlön - parhaaksi omilla kriteereillään - katsomansa kanssa; hard-core-versiossa kaikkien 20:n. Tuosta naisen "maine" voi hiukan kasvaa, mutta hei hei hei, nyt ollaan tekemisissä vakavan asian ja deadlinen kanssa, eivätkä nössöt otteet ole aiemminkaan tuottaneet tulosta.
Hedelmöitys-honeymoonin jälkeen voi miettiä, onko lapsen isä riittävän relevantti asumaan yhteisessä taloudessa riippuen siitä, tarvitseeko äiti toisen tuomaa a) rahaa, b) aikaa ja c) kielenopetussijaisuutta lapsen tarpeiden ylläpitämisessä. Isähän voi vaikka opettaa lapselle vieraan kielen, jos niikseen tulee. Tai ainakin tehdä hänet vastaanottavaisemmaksi sille.
Faijan voi heivatakin vastauksesta riippuen, jolloin kasvatusvastuu jää äidille.
Nelikymppinen äiti on lääkärin ja neuvolan kauhistus/painajainen, mutta ketä heidän mielipiteensä kiinnostaa, ja lapsen näkökulmasta hän on ihan yhtä pehmeä ja kiva ja nuori kuin tarvitseekin, sekä todennäköisesti hemmottelevampi ja ymmärtäväisempi, sillä kypsyminen on tapahtunut pitkään yli 25-vuotiaaksi kypsymisen (eräs etappi). Tällä on merkitystä, sillä sanoihan mm. ohjelman FT, ettei hän ollut aiemmin "valmis" oman keskeneräisyytensä keskellä, jolloin osansa naaraskettuilusta olisi saanut todennäköisesti myös lapsi isästä puhumattakaan.
"[Tot] Uus on tuolla ulkona", ja nämä ovat olleet XX-kansiot.
perjantaina 28.02.2014
Yksi asia, josta ohjelmassa ei juuri puhuttu, oli biologinen lainalaisuus:
40 ikävuoden lähestyminen hedelmällisyysmielessä ja sen jälkeiset menopaussivuodet ihan kaksimielisesti tulkittuna. Mitä tehdä, jos on pari vuotta jäljellä, mittarissa 38! ja mörkönä "=40"? On kiire. On kiire. Mutta vielä vähän aikaa. Miten se pitäisi käyttää, jos on "tulosorientoitunut"?
Mielestäni nainen voisi räknätä kunkin raajansa kynsilakatuilla ulokkeilla viisi sulhasehdokasta:
1) Ne lukion winnerit ja loserit, jotka mietitytti ja kiinnosti mutta joita ei uskaltanut
2) Nettiin laitetun ilmoituksen parhaat (tai ainoat) vastanneet
3) Työpaikan viisi parasta urhoa
4) Valitun baari(-illa)n joie d' vivressä kohdatut viisi parasta häntäheikkiä
Näistä naisen tulisi maata kustakin ryhmästä yhden hlön - parhaaksi omilla kriteereillään - katsomansa kanssa; hard-core-versiossa kaikkien 20:n. Tuosta naisen "maine" voi hiukan kasvaa, mutta hei hei hei, nyt ollaan tekemisissä vakavan asian ja deadlinen kanssa, eivätkä nössöt otteet ole aiemminkaan tuottaneet tulosta.
Hedelmöitys-honeymoonin jälkeen voi miettiä, onko lapsen isä riittävän relevantti asumaan yhteisessä taloudessa riippuen siitä, tarvitseeko äiti toisen tuomaa a) rahaa, b) aikaa ja c) kielenopetussijaisuutta lapsen tarpeiden ylläpitämisessä. Isähän voi vaikka opettaa lapselle vieraan kielen, jos niikseen tulee. Tai ainakin tehdä hänet vastaanottavaisemmaksi sille.
Faijan voi heivatakin vastauksesta riippuen, jolloin kasvatusvastuu jää äidille.
Nelikymppinen äiti on lääkärin ja neuvolan kauhistus/painajainen, mutta ketä heidän mielipiteensä kiinnostaa, ja lapsen näkökulmasta hän on ihan yhtä pehmeä ja kiva ja nuori kuin tarvitseekin, sekä todennäköisesti hemmottelevampi ja ymmärtäväisempi, sillä kypsyminen on tapahtunut pitkään yli 25-vuotiaaksi kypsymisen (eräs etappi). Tällä on merkitystä, sillä sanoihan mm. ohjelman FT, ettei hän ollut aiemmin "valmis" oman keskeneräisyytensä keskellä, jolloin osansa naaraskettuilusta olisi saanut todennäköisesti myös lapsi isästä puhumattakaan.
"[Tot] Uus on tuolla ulkona", ja nämä ovat olleet XX-kansiot.
– Mantshurian kandidaatti (ei varmistettu)