Ensinnäkin kiitokset mielenkiintoisen aiheen esilletuomisesta. Jouduin kuitenkin toteamaan, että ohjelman anti jäi suurelta osin pintapuoliseksi ja potentiaalisesti harhaanjohtavaksi mitä tulee ohjelmalle asetettuun kysymyksenasetteluun ja ohjelman aikana tehtyihin ns. heittoihin joogan -ja tässä tapauksessa eritoten astangajoogan- tiimoilta. Harrastan itse astangajoogaa.
Useaan otteeseen mainittiin astangajoogan edesmennyt guru, ja hänet esitettiin lopulta kyseenalaisessa valossa, vaikkei käsittääkseni kukaan ohjelman henkilöistä ollut edes tavannut häntä. Joogan harrastajan saa aina takajaloilleen, kun tehdään irrallisia sensaationhakuisia huomioita, ikään kuin juoruten, ja vieläpä valtakunnallisessa mediassa. Kuten vaikkapa tuo tantra"joogaan" liittyvä puheenvuoro. Siis todella noloa, varsinkin puhetorvena toimineelle naiselle. Olisi pitänyt antaa puheenvuoro myös jollekin viralliselle tantrajoogan edeustajalle, ja ylipäänsä selventää, mitä tantrajooga oikeastaan on. Se ei ainakaan ole pedofiliaa. Pikemminkin on ollut, ja varmaan edelleen on olemassa, liikkeitä, joita tarkemmin tarkasteltuna voitaisiin pitää yksilöä alistavina ja hyväksikäyttävinä diktatuureina. Tämä voidaan sitten esittää ulkopuolisille uskonnollisena tai vaikkapa tantrisena ideologiana.
Iyengarjooga sopii astangajoogaa paremmin kuntoutukseen. Selväpiirteinen, omakohtaisesti perusteltu mielipide, johon voin yhtyä. Astangaharjoitus ei sovi kaikille, vaan mielestäni lähinnä perusterveille ihmisille, jotka haluavat sitoutua säännölliseen fyysiseen harjoitteluun astangan tradition mukaisesti ja ovat valmiit muokkaamaan omaa elämäänsä, esim. ruokavaliotaan ja aikataulujaan, harjoituksen ehdoilla.
Budolajien ja joogan välinen yhteys jäi kyllä käsittelemättä.
Astanga-harrastajien henkisistä ja hengellisistä pyrkimyksistä ei myöskään taidettu keskustella ainakaan gradun tulosten valossa. Sääli. Olisin mielelläni kuullut Matilta enemmän puheenvuoroja.
Fyysisen joogan harrastamiseen eittämättä liittyy vammautumisriski, mutta näistä joogaajat mieluiten keskustelevat keskenään. Päälläseisonnan esiintuominen tässä yhteydessä on klisee; sirsasana ei itse asiassa ole "päälläseisonta" vaan käsivarsien varaan tuettu ylösalainen asento, jossa ei näin kaularankaan kohdistu painetta. Ohjelman lopetus "hamekorvissasanaan" oli kokonaisuuteen suhteutettuna linjassa: naurettava ja tirkistelevä.
keskiviikkona 14.03.2012
Ensinnäkin kiitokset mielenkiintoisen aiheen esilletuomisesta. Jouduin kuitenkin toteamaan, että ohjelman anti jäi suurelta osin pintapuoliseksi ja potentiaalisesti harhaanjohtavaksi mitä tulee ohjelmalle asetettuun kysymyksenasetteluun ja ohjelman aikana tehtyihin ns. heittoihin joogan -ja tässä tapauksessa eritoten astangajoogan- tiimoilta. Harrastan itse astangajoogaa.
Useaan otteeseen mainittiin astangajoogan edesmennyt guru, ja hänet esitettiin lopulta kyseenalaisessa valossa, vaikkei käsittääkseni kukaan ohjelman henkilöistä ollut edes tavannut häntä. Joogan harrastajan saa aina takajaloilleen, kun tehdään irrallisia sensaationhakuisia huomioita, ikään kuin juoruten, ja vieläpä valtakunnallisessa mediassa. Kuten vaikkapa tuo tantra"joogaan" liittyvä puheenvuoro. Siis todella noloa, varsinkin puhetorvena toimineelle naiselle. Olisi pitänyt antaa puheenvuoro myös jollekin viralliselle tantrajoogan edeustajalle, ja ylipäänsä selventää, mitä tantrajooga oikeastaan on. Se ei ainakaan ole pedofiliaa. Pikemminkin on ollut, ja varmaan edelleen on olemassa, liikkeitä, joita tarkemmin tarkasteltuna voitaisiin pitää yksilöä alistavina ja hyväksikäyttävinä diktatuureina. Tämä voidaan sitten esittää ulkopuolisille uskonnollisena tai vaikkapa tantrisena ideologiana.
Iyengarjooga sopii astangajoogaa paremmin kuntoutukseen. Selväpiirteinen, omakohtaisesti perusteltu mielipide, johon voin yhtyä. Astangaharjoitus ei sovi kaikille, vaan mielestäni lähinnä perusterveille ihmisille, jotka haluavat sitoutua säännölliseen fyysiseen harjoitteluun astangan tradition mukaisesti ja ovat valmiit muokkaamaan omaa elämäänsä, esim. ruokavaliotaan ja aikataulujaan, harjoituksen ehdoilla.
Budolajien ja joogan välinen yhteys jäi kyllä käsittelemättä.
Astanga-harrastajien henkisistä ja hengellisistä pyrkimyksistä ei myöskään taidettu keskustella ainakaan gradun tulosten valossa. Sääli. Olisin mielelläni kuullut Matilta enemmän puheenvuoroja.
Fyysisen joogan harrastamiseen eittämättä liittyy vammautumisriski, mutta näistä joogaajat mieluiten keskustelevat keskenään. Päälläseisonnan esiintuominen tässä yhteydessä on klisee; sirsasana ei itse asiassa ole "päälläseisonta" vaan käsivarsien varaan tuettu ylösalainen asento, jossa ei näin kaularankaan kohdistu painetta. Ohjelman lopetus "hamekorvissasanaan" oli kokonaisuuteen suhteutettuna linjassa: naurettava ja tirkistelevä.
En tykännyt.
– Mikko (ei varmistettu)