Sinänsä hieno dokumentti, odotan mielenkiinnolla, millaisia tulevat olemaan seuraavat osat.
Minusta yhteiskuntajärjestelmien elinkelpoisuus ei niinkään määrity sillä, missä määrin sosialistisia tai kapitalistisia ne ovat, tai oikeammin, sanotaan olevan. Varsinaisesti yhteiskunnat ovat erilaisia siinsä suhteessa, missä määrin demokraattisia ne ovat. Enkä tässäkään tarkoita nimellistä demokratiaa eli vain sitä, että kaikilla on yhtäläinen äänioikeus, vaan todellista, eli missä määrin ihmiset ovat tasa-arvoisia myös taloudellisesti. Taloudellinen eriarvoisuus poikii sitten koko joukon vaikeuksia: rikollisuus (Usa ja Venäjä murhien ja vankimäärän kärkijoukossa), toivottomuus (sosiaalisen nousun mahdollisuus em. maissa heikko), huono tuottavuus (taas nuo em. maat, kun kouluttautumismahdollisuudet riippuvat lähinnä vanhempien asemasta ja varallisuudesta, ei osaamispotentiaalia pystytä hyödyntämään).
Tulonjaon pitää tietenkin olla uutteruutta kannustavaa, mutta tuskinpa voidaan pitää oikeutettuna joidenkin monituhatkertaisia tuloja normaaliin työntekijään verrattuna. Enpä usko, että vaikkapa Björn Wahlroos hyödyttää Suomea nykyisten tulojensa edestä (kun pääasiallinen ansio on syntyminen Wahlroosin sukuun) sen paremmin kuin Mikael Liliuskaan kymppämiljoonien Fortum-optioiden ja potkurahojen edestä.
perjantaina 18.11.2011
Sinänsä hieno dokumentti, odotan mielenkiinnolla, millaisia tulevat olemaan seuraavat osat.
Minusta yhteiskuntajärjestelmien elinkelpoisuus ei niinkään määrity sillä, missä määrin sosialistisia tai kapitalistisia ne ovat, tai oikeammin, sanotaan olevan. Varsinaisesti yhteiskunnat ovat erilaisia siinsä suhteessa, missä määrin demokraattisia ne ovat. Enkä tässäkään tarkoita nimellistä demokratiaa eli vain sitä, että kaikilla on yhtäläinen äänioikeus, vaan todellista, eli missä määrin ihmiset ovat tasa-arvoisia myös taloudellisesti. Taloudellinen eriarvoisuus poikii sitten koko joukon vaikeuksia: rikollisuus (Usa ja Venäjä murhien ja vankimäärän kärkijoukossa), toivottomuus (sosiaalisen nousun mahdollisuus em. maissa heikko), huono tuottavuus (taas nuo em. maat, kun kouluttautumismahdollisuudet riippuvat lähinnä vanhempien asemasta ja varallisuudesta, ei osaamispotentiaalia pystytä hyödyntämään).
Tulonjaon pitää tietenkin olla uutteruutta kannustavaa, mutta tuskinpa voidaan pitää oikeutettuna joidenkin monituhatkertaisia tuloja normaaliin työntekijään verrattuna. Enpä usko, että vaikkapa Björn Wahlroos hyödyttää Suomea nykyisten tulojensa edestä (kun pääasiallinen ansio on syntyminen Wahlroosin sukuun) sen paremmin kuin Mikael Liliuskaan kymppämiljoonien Fortum-optioiden ja potkurahojen edestä.
– Tasapainoilua tämä touhu (ei varmistettu)