Näin sattumalta hyvän tovin viimeistä jaksoa, ja oivalsin, miksi esim. uusiseelantilainen orkesteri ei voi soittaa Sibeliusta uskottavasti.
Tämä "Sota ja rauha" on ulkoiselta epookkiuskottavuusasteeltaan huippuluokkaa, mutta venäläistä sielua osaa tulkita vain venäläinen ihminen, ja siksi tämä filmatisointi olikin sisäisesti tyhjää patsastelua komeissa kulisseissa. Tulkinnallinen yleisilme on halpa kuin amerikkalaisessa kahdettatoista vuotta jatkuvassa TV-sarjassa, eikä näiden eeppisten klassikkoromaanien filmatisoinneissa ole muutenkaan mitään mieltä.
keskiviikkona 20.07.2011
Näin sattumalta hyvän tovin viimeistä jaksoa, ja oivalsin, miksi esim. uusiseelantilainen orkesteri ei voi soittaa Sibeliusta uskottavasti.
Tämä "Sota ja rauha" on ulkoiselta epookkiuskottavuusasteeltaan huippuluokkaa, mutta venäläistä sielua osaa tulkita vain venäläinen ihminen, ja siksi tämä filmatisointi olikin sisäisesti tyhjää patsastelua komeissa kulisseissa. Tulkinnallinen yleisilme on halpa kuin amerikkalaisessa kahdettatoista vuotta jatkuvassa TV-sarjassa, eikä näiden eeppisten klassikkoromaanien filmatisoinneissa ole muutenkaan mitään mieltä.
Hirveästi rahaa heitetty Kankkulan kaivoon!
– Petri Sainio (ei varmistettu)