Miksi ihmeessä ihmiset ei tehneet sijoituksia pankkien tai pankkiiriliikkeiden kautta? Vaan menivät mukaan täysin heille ennestään tuntemattoman henkilön systeemiin. Itse toimin vain pankin kautta. Kommenteista paistaa se, mikä on tullut itse asiassa ohjelmassa kiitettävästi esille, siis että huijattu häpeää niin paljon sitä, että on tullut huijatuksi, että rupeaa puolustelemaan huijaria. Suomi Häpeän Kotimaa on siksi oiva toiminta-alusta huijareille, kun meillä Suomessa on lisäksi vaikenemisen kulttuuri ihan maan tapana.
Suurkiitos ohjelman tekijäryhmälle ja psykiatri Lauermalle. Seuraavaksi toivoisin ohjelmaa Suomalaisesta Häpeästä. Siitä mistä se oikein on syntynyt ja miksi meillä suomalaisilla ei edelleenkään ole itseluottamusta. Edelleenkin asioista supatellaan ja jäkätetään ja jopa peitellään pienissä piireissä, mutta miksi yhteydenotossa niihin tahoihin, jotka pystyvät auttamaan, on niin suuri kynnys? Itse olen oppinut, että perheelle jäkättämisen sijasta asioissa kannattaa ottaa sähköpostilla, kirjeitse tai puhelimitse yhteyttä niihin, jotka asioista tekevät päätöksiä.
perjantaina 10.12.2010
Miksi ihmeessä ihmiset ei tehneet sijoituksia pankkien tai pankkiiriliikkeiden kautta? Vaan menivät mukaan täysin heille ennestään tuntemattoman henkilön systeemiin. Itse toimin vain pankin kautta. Kommenteista paistaa se, mikä on tullut itse asiassa ohjelmassa kiitettävästi esille, siis että huijattu häpeää niin paljon sitä, että on tullut huijatuksi, että rupeaa puolustelemaan huijaria. Suomi Häpeän Kotimaa on siksi oiva toiminta-alusta huijareille, kun meillä Suomessa on lisäksi vaikenemisen kulttuuri ihan maan tapana.
Suurkiitos ohjelman tekijäryhmälle ja psykiatri Lauermalle. Seuraavaksi toivoisin ohjelmaa Suomalaisesta Häpeästä. Siitä mistä se oikein on syntynyt ja miksi meillä suomalaisilla ei edelleenkään ole itseluottamusta. Edelleenkin asioista supatellaan ja jäkätetään ja jopa peitellään pienissä piireissä, mutta miksi yhteydenotossa niihin tahoihin, jotka pystyvät auttamaan, on niin suuri kynnys? Itse olen oppinut, että perheelle jäkättämisen sijasta asioissa kannattaa ottaa sähköpostilla, kirjeitse tai puhelimitse yhteyttä niihin, jotka asioista tekevät päätöksiä.
– Anonyymi (ei varmistettu)