Epäröin aluksi, viitsinkö ottaa kantaa näihin edellä esitettyihin kantoihin. Haluan tuoda kuitenkin oman kokemukseni kartanolaisista esiin. He ovat aina olleet osa elämääni. He ovat olleet minulle kuin perhettä. Tavallaan ovatkin.
Pitää muistaa, että media, vaikka tämä Pimeän puolella onkin asiaohjelma, ei ole todellisuuden objektiivinen kuvaus. Se on vain yksi näkökulma todellisuudesta. En väitä vastaan, etteikö kartanolaisten perheissä olisi aikaisemmin hakattu lapsia. Kartanolaisuus ei ole kuitenkaan enää elävien kohdalla samanlaista kuin aikaisemmin. Itse ajattelen, että Leevi Laitinen, Laitisten muut sisarukset, Reijo Voimala sekä monet muut ovat niitä, joita on kohdeltu väärin ja manipuloitu. Itse he eivät ole kuitenkaan pahaa tehneet. Heille on tehty pahaa. Myös se, että Voimala uskoo kuten uskoo, juontaa juurensta varmasti hänen kotoaan ja kokemuksistaan. Voimala ei ole kamala mies.
Minulle kartanolaiset ovat olleet kuin ketkä tahansa muut ihmiset. He ovat vain aina olleet "uskovaisia". Harvoin olen tavannut yhtä sydämellisiä ja lämpimiä ihmisiä. He ovat ihanimpia ihmisiä joita tunnen. Toki käännyttämistä on aina, mutta heidän tarkoitusperänsä on vain hyvä. Kartanolaiset oikeasti uskovat mm, että jos katuu ja rukoilee syntejään anteeksi, pääsee taivasten valtakuntaan. Luonnollisesti he täten myös haluavat, että heidän läheisensä pääsevät taivaaseen. Eivät he halua, että heidän läheisimmät joutuisivat kadotukseen.
Uskon julistuksen takana olevan sekä manipuloitu nuoruus että todellinen usko taivasten valtakuntaan. Toki heidän elämänsä ei ole vieraan silmissä tavallista (rukoukset, tietty asteekkisuus, lapsettomuus jne), mutta joistakin heidän elämänarvoistaan tai -tavoistaan voisi nykyajan ihmiset ottaa mallia. Esimerkiksi päihteettömyyttä voisi pitää ideaalina, kuten myös tiettyä nuukuutta ja "hyvin elämistä". Itse tosiaan omat elämänarvoni ovat pitkälti kartanolaisilta lähtöisin, vaikka en uskovaisena itseäni pidäkään.
Vielä pitää kommentoida tuohon, että heidän kodeissaan on aina pöytä koreana. Luulen kuitenkin, että jokainen kyläpaikka maalla pyrkii siihen. Jokainen, oli sitten kartanolainen tai ei, haluaa tarjota mahdollisimman hyvän kuvan itsestään. Meidät erottaa heistä vain se, että heidän elämänsä pohjautuu erilailaiselle maailmankuvalle kuin meidän.
torstaina 11.11.2010
Epäröin aluksi, viitsinkö ottaa kantaa näihin edellä esitettyihin kantoihin. Haluan tuoda kuitenkin oman kokemukseni kartanolaisista esiin. He ovat aina olleet osa elämääni. He ovat olleet minulle kuin perhettä. Tavallaan ovatkin.
Pitää muistaa, että media, vaikka tämä Pimeän puolella onkin asiaohjelma, ei ole todellisuuden objektiivinen kuvaus. Se on vain yksi näkökulma todellisuudesta. En väitä vastaan, etteikö kartanolaisten perheissä olisi aikaisemmin hakattu lapsia. Kartanolaisuus ei ole kuitenkaan enää elävien kohdalla samanlaista kuin aikaisemmin. Itse ajattelen, että Leevi Laitinen, Laitisten muut sisarukset, Reijo Voimala sekä monet muut ovat niitä, joita on kohdeltu väärin ja manipuloitu. Itse he eivät ole kuitenkaan pahaa tehneet. Heille on tehty pahaa. Myös se, että Voimala uskoo kuten uskoo, juontaa juurensta varmasti hänen kotoaan ja kokemuksistaan. Voimala ei ole kamala mies.
Minulle kartanolaiset ovat olleet kuin ketkä tahansa muut ihmiset. He ovat vain aina olleet "uskovaisia". Harvoin olen tavannut yhtä sydämellisiä ja lämpimiä ihmisiä. He ovat ihanimpia ihmisiä joita tunnen. Toki käännyttämistä on aina, mutta heidän tarkoitusperänsä on vain hyvä. Kartanolaiset oikeasti uskovat mm, että jos katuu ja rukoilee syntejään anteeksi, pääsee taivasten valtakuntaan. Luonnollisesti he täten myös haluavat, että heidän läheisensä pääsevät taivaaseen. Eivät he halua, että heidän läheisimmät joutuisivat kadotukseen.
Uskon julistuksen takana olevan sekä manipuloitu nuoruus että todellinen usko taivasten valtakuntaan. Toki heidän elämänsä ei ole vieraan silmissä tavallista (rukoukset, tietty asteekkisuus, lapsettomuus jne), mutta joistakin heidän elämänarvoistaan tai -tavoistaan voisi nykyajan ihmiset ottaa mallia. Esimerkiksi päihteettömyyttä voisi pitää ideaalina, kuten myös tiettyä nuukuutta ja "hyvin elämistä". Itse tosiaan omat elämänarvoni ovat pitkälti kartanolaisilta lähtöisin, vaikka en uskovaisena itseäni pidäkään.
Vielä pitää kommentoida tuohon, että heidän kodeissaan on aina pöytä koreana. Luulen kuitenkin, että jokainen kyläpaikka maalla pyrkii siihen. Jokainen, oli sitten kartanolainen tai ei, haluaa tarjota mahdollisimman hyvän kuvan itsestään. Meidät erottaa heistä vain se, että heidän elämänsä pohjautuu erilailaiselle maailmankuvalle kuin meidän.
– Anonyymi (ei varmistettu)