perjantaina 28.05.2010

Jälkiviisastelua:

Syvimmät ongelmamme ovat monien merkkien mukaan enemmänkin tunneperäisiä; emme voi emotionaalisesti hyvin vaan liian huonosti - eivät kaikki mutta liian monet suomalaiset, kuten vaikkapa koululaiset ja opiskelijat, yksinäiset ja vanhukset, joista jälkimmäisistä Sirkka-Liisa Kivelä osasikin puhua ohjelmassanne.

Ymmärrän ohjelmassa puhuneiden tunnettujen suomalaisten kyllä taitavan yhteiskunnallisen tilanteen analyysin sujuvasti ja selkokielellä, esimerkiksi presidentti Ahtisaari, joka kiinnitti huomiomme hyvinvointivaltion toisaalta ja hyvinvointiyhteiskunnan - elämismaailmamme - keskeisiin eroihin. Jari Ehnrooth kyllä toi puheenvuorollaan elämäntapamuutoksen myös emotionaalis-kokemukselliselle tasolle. Terho Pursiainen tapansa mukaan ei karttanut lopunajallisia perspektiivejä, joihin suhteen saaminen vaatii rankkaa myös emotioihin vetoavaa kypsyttelyä, mutta mielestäni tärkeintä on - kaikista eroista huolimatta - ehkä havaita puhujien näkökulmien moraalinen yhteneväisyys.

Poliitikkojen kiehuessa osin omissa liemissään, ja median huomion suuntautuessa liiankin kanssa ammattikunnan asioihin - sinänsä oikein - on vältttämätöntä, että tulevaisuudesta vastuuta kantavat itsenäisesti ajattelevat (tuntevat, toimivat) henkilöt saavat tilaa foorumeilla.
Myös kansalaislähtöisiä ohjelmia tehtäköön suomalaisten ajatusten, vaikkapa ITE-taiteen, runon, musisoinnin tiimoilta.

Vastaa

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Muualla Yle.fi:ssä